Naisen vastaus sai Oliverin hymyilemään helpottuneena. Ehkä hän ei ollut vain kuvitellut sitä, että nainen oli nauttinut olostaan. Ehkä hän oli oikeasti onnistunut olemaan siedettävää treffiseuraa edes yhtenä iltana.
"Totta kai", mies vastasi turhankin nopeasti, muttei alkanut korjailla sanojaan. Hän veisi mielellään Didin ulos uudemmankin kerran, ihan koska tahansa naisen aikatauluihin vain sopisi. Mitä muutakaan hän vapailla iltapäivillään ja illoillaan tekisi nyt, kun ei tarvinnut juosta moneen työhön päivän aikana tai katsella nuoremman sisaren perään.
"Sovitaan tarkemmin vaikka huomenna?" Hän ehdotti sillä ei heti siinä hetkessä keksinyt mitään sopivaa iltaa, mitä tarjota naiselle. Katse ei irronnut naisesta, kun mies jälleen kerran kirosi kömpelyyttään mielessään. Mitä hänen pitäisi nyt tehdä? Halata hyvästit vai painaa kevyt suukko poskelle tai naisen huulille? Luoja hän oli toivoton. Oliver sulloi kädet taskuunsa ja hymyili naiselle vaihtaessaan painoa jalalta toiselle. Ehkä olisi parempi mennä, ennenkö hän tekisi jotain typerää ja saisi Didin muuttamaan mielensä seuraavista treffeistä.
"Hyvää yötä Didi", hän toivotti pehmeästi. "Nauti huomisesta lenkistäsi."