Home, sweet home

Hatsiubat ja Raiden tänne

Traileri kaartoi pienen maalaistallin pihaan. Ewen nousi ratin takaa ja katseli ympärilleen. Hän oli nähnyt tallipaikasta ilmoituksen lehdessä, mutta oli nyt käymässä tallilla ensimmäistä kertaa. Edellisen paikan saatua purkutuomion, oli Mundalle pakko saada uusi paikka. Skeldale House oli edullinen eikä matka ollut paha autolla kuljettavaksi, joten Ewen oli soittanut omistajalle ja saanut paikan vuokrattua.
Munda hirnui trailerissa, sillä oli selvästi tylsää.
"Joo joo, pääset pääset", Ewen mutisi. Jokohan tamma oli syönyt heinäverkonkin tylsyyksissään? Tai riimunnarun? Ewen suuntasi avaamaan traileria. Onneksi Munda ei sentään mahtunut kääntymään kapeassa tilassa, muuten se olisi todennäköisesti tullut jo syliin, kun ovi avautui. Nyt se vain käänsi päätään ja katsoi Eweniä sen näköisenä, kuin olisi ollut kuolemaisillaan tylsyyteen. Riimunnaru oli auki, muttei sentään jyrsitty.
"Mihin sää luulit liikkuvasta autosta pääseväs? Et sä sentään tän ovea auki saa", Ewen tuhahti kiivetessään kyytiin ja tarttuessaan riimuun. Munda hamusi toiveikkaasti isohkon neuletakin taskuja ja tuhahteli, kun ei löytänyt nameja. Se peruutti kiltisti ulos trailerista ja katseli pihalla korvat hörössä ympärilleen.
"No miltäs näyttää? Sää asut täällä jatkossa. Ja oot sit kunnolla", Ewen jutteli taputtaen tamman kaulaa. Mihinhän karsinaan hän sen tunkaisisi? Olikohan tallin omistaja paikalla?

Raiden oli tekemässä päivätallia (eli siis siivoamassa karsinoita) ja odotti samalla uutta asukkia saapuvaksi. Hän oli laittanut sille karsinan jo aiemmin, varmistaen että kaikki oli kunnossa. Omistajalle oli pieni varustekaappi, hevoselle naulakko suitsille ja satulalle, karsinan pohja perustettu.. Jep, siinä ne tärkeimmät.
Kun lyhyenläntä mies kuuli auton ajavan pihaan, Raiden jätti talikon yhden karsinan seinään ja pyyhki käsiä mustien ratsastushousujen reisiin. Hän lähti tallista ulos, astuen kaksiovisesta pääovesta ulos, pihan puolelle. Erikoisen näköinen kääpiö hymyili leveästi, astellen kaksikkoa kohti. Miten suloinen pikkuhevonen!
"Ei, miten suloinen! En olekaan koskaan nähnyt islanninhevosta luonnossa. Anteeksi intoiluni, olen Raiden. Taisimme puhua puhelimessa?"
Ainakin hän oletti blondin olevan hevosen omistaja, jonka kanssa hän oli puhunut. Raiden kaivoi taskustaan porkkananpalan, syöttäen sen pörröiselle hevoselle.
"Oletpas sinä sulonen... Oot niin söpö, en kestä."

Ewen kääntyi kuullessaan askelien äänen. Hän katseli kohti tulevaa miestä hieman hämmästyneenä. Oliko tämä Ra... Ra... iden? Joku semmoinen se nimi oli ollut. Ewen oli kuvitellut itse olevansa lyhyt, mutta kyllä tämä voitti melkoisen kirkkaasti.
Miehen avatessa suunsa Ewen sai purra huultaan, ettei olisi revennyt nauramaan. No, ei tuo ollut ensimmäinen, joka reagoi tällä tavoin Mundan nähdessään. Pörröharjainen issikka katseli pientä miestä tuuhean otsatukkansa alta ilmeisen hämmästyneenä. Porkkanoita nähdessään se unohti kaikki epäilyksensä sillä kertaa.
"Joo, ei mitään. Mää oon Ewen, puhuttiin tosiaan puhelimessa joku aika sitten", Ewen nyökkäsi. Munda mutusti porkkanaa ja tökki sen jälkeen Raidenia selvästi uusien namien toivossa.
"Sori, se on tosi perso ruualle. Siis oikeesti todella perso. Kai sun rehuvaraston oves on kunnon lukot?"

Raiden nyt olikin vähän omalaatuinen, eikä suinkaan vain pituutensa vuoksi. Hän nyökkäsi Ewenin esittäytymiseen, jatkaen vielä pörröisen islanninhevosen rapsuttelua. Se oli niin söpö, ei hän kestäisi!
"Ehkä siihen pitää sitten laittaa vihdoinkin se kunnon lukko."
Lyhytkasvuinen mies naurahti pehmeästi, kääntyen hevosen puolesta vihdoin omistajaa kohti.
"Laitoin talliin sille karsinan, voin näyttää."
Reippain askelin Raiden kulki talliin, näyttäen Mundalle perustetun karsinan. Se varmasti viihtyisi heiniensä parissa, kun he kävisivät tallia läpi - vaikka eipä Skeldale iso ollut.
"Voin näyttää paikkoja sopimukset voidaan käydä tekemässä sisällä. Teille on varattu varustehuoneeseen satulateline ja paikka suitsille sekäö varustekaappi."

Munda nautti saadessaan huomiota ajomatkan jälkeen. Se tökki Raidenia turvallaan ja Ewen oli varma, että mies menisi kohta nurin. No, eiköhän tuo osannut varoa, kun kerran omisti tallin ja kaikkea.
"Joo, mennään vaan", Ewen sanoi ja talutti Mundan Raidenin perässä talliin. Hän päästi sen karsinaan ja poni löysi heti sen tärkeimmän: ruuan. Päätään pudistaen Ewen sulki karsinan oven ja sitoi varmuuden vuoksi myös riimunnarun sen ympärille niin, ettei Munda saisi nypittyä sitä auki. Pitäisi tuoda siihen lukko, kunhan hän muistaisi...
"Kiitti, mää kattelisin mielellään ympärilleni. Tosi söpö talli tää teidän"

Raiden naurahti hiljaa, hymyillen tammalle joka löysi heti heinät. Onneksi se oli helposti tyytyväisenä pidettävä otus, selvästikin. Hän lähti ensin kohti tallitupaa.
"Jos haluaa istua hetken tai jotain, täällä voi vetää henkeä. Eväitä voi säilyttää tossa jääkaapissa ja mikrossa sit tietty lämmittää jos on jotain sellasta. Mukeja ja aterimia löytyy kans."
Raiden näytti sen nopeasti, edeten sitten rehuvarastoon.
"Täällä on kaikki väkirehut, eli lähinnä kaurat, vitamiinit ja sellaset. Syökö Munda jotain erityistä? Sen voit myös säilyttää täällä, laita vaan pussiin nimi ettei mun miesystävä vahingossa laita sitä omille hevosille aamulla silmät ristissä."

Ewen kulki Raidenin mukana ja katseli ympärilleen tallissa. Se oli mukavan pieni, ei ainakaan tulisi ongelmia muistaa, missä mitäkin oli.
"Ei mitään erikoista, ihan perusjutut vaan. Se kyllä söisi vaikka kellon ympäri, jos sais oman tahtonsa läpi", Ewen kertoi. Ei siis ollut pelkoa, että Mundaa ruokittaisiin väärin, se söi mitä tahansa ja kuinka paljon tahansa.
"Mistä tulikin mieleeni, että pakko varottaa... Se on kova karkailemaan. Mää tuon sen karsinan oveen lukon huomenna, kun mää muistan ottaa sen mukaan, mutta älkää pelästykö, jos se aamulla löytyy rehu- tai heinävarastosta"

"Kirjoita tuohon sen kauramäärät ja muut. Alex tosiaan tekee talleja välillä ja hänelle pitää olla kaikki ylhäällö, en voi olettaa että hän muistaisi nämä ulkoa."
Raiden hymyili ja osoitti liitutaulua, johon oli kirjoititettu Mundan nimi ja karsinan numero varmuuden vuoksi. Ei voisi erehtyä hevosista, jos oli vain saanut ne oikeisiin karsinoihin.
"Ai? Okei... Mahtaakohan se pysyä tarhassa?"

"Mää kirjotan", Ewen lupasi. Hän tekisi sen sitten myöhemmin ennen kuin lähtisi kotiin. Mundan varusteet pitäisi vielä purkaa autosta ja asetella paikalleen. Ja käydä katsomassa, miten poni oli sopeutunut uuteen karsinaansa.
"Ne näytti sen verran hyvin aidatuilta, että kyllä se siellä pysyy. Sähkölangasta se tulis läpi huomaamattakaan koko lankaa", Ewen virnisti. Metalliputkien takana Munda kyllä pysyisi, etenkin tarpeeksi korkeiden.

Raiden naurahti ja hieraisi sitten niskaansa.
"Munda ei siis selvästi laidunna kesällä, ellen rakenna yhtä tukevaa laidunta." Pihatoissa tosin oli kunnon aidat, ehkä sen voisi tarhata kesällä sinne kun muut laidunsivat? Noooh, kesään oli vielä aikaa ja hän ehtisi miettiä asiaa moneen kertaan.
"Tosiaan, tästä pääsee sitten varustehuoneeseen ja tuossa on noi nimetyt paikat teille. Kaappi on tuossa ja oman lukot siihen joudut hankkimaan."

"Ei sen oo pakko päästä laitumelle, se saa helposti kaviokuumeen, jos saa vedettyä liikaa tuoretta heinää kerralla. Jos sille saa jonkun paikan, missä saa ulkoilla niin se on ihan hyvä", Ewen vakuutti. Munda kun ei tuntunut aina osaavan lopettaa syömistä silloi, kun olisi pitänyt.
"Okei. Mää tuon siihenki sit huomeen lukon samalla, kun siihen karsinan oveen. Sori nää Mundasta tulevat lisäjärjestelyt, se on muuten ihan kiltti, mutta ruoka maistuu vähän turhan hyvin. Ja se tylsistyy helposti karsinassa, jolloin tulee mieleen hienoja ideoita"

Raiden pudisteli päätään ja heilautti kättään hyväntuulisesti.
"Ei se mitään! Munda saa kesäisin sitten kaverin poikani shetlanninponista. Bob on myös kaviokuumeelle herkkä ja ei saa laiduntaa kunnolla. Ne voivat siis kehitellä yhdessä viihdykettä, Bob on saatanallisin poni jonka tiedän."
Raiden johdatti toisen takaisin talliin, näyttäen hoitopaikan ja pesukarsinan. Hän johdatti Ewenin ulos tallin toisesta päädystä, josta he pääsivät keskelle tarhoja ja kenttää.
"Tuossa on kenttä, se on vapaassa käytössä, tosin tuntien aikana tietysti toivon ettet ainakaan ole kovin tiellä Mundan kanssa. Maastot on merkitty ja voin lähteä joskus oppaaksikin, jos ne eivät ole tuttuja täältä päin."
Tarhoissa oli yksi musta täysiveritamma, toisessa tarhasi hiirakko quarter ja hauska läikikäs colorado ranger. Yhdessä tarhassa oli Olaf, uusi yksityinen Nazeem ja Alexin Arizona, hauska appaloosaristeytys. Raiden oli ajatellut Mundaa siihen tarhaan.

Ewen nauroi Raidenin sanoille.
"Sää tuut taatusti katumaan sitä, että päästät Mundan samaan tarhaan jonkun samanlaisen neropatin kanssa", hän virnisti. Siitä voisi seurata vielä jotain mielenkiintoista, jos kaksi kekseliästä ponia löysivät viisaat päänsä yhteen.
"Mää pysyn poissa tieltä. Me viihdytään Mundan kanssa kyllä muutenkin enemmän maastossa, kuin kentällä. Jos sä tahot lähteä näyttämään, niin ois tosi jees, mä en tunne paikkoja täälläpäin, kun entinen talli oli ihan eri suunnalla", Ewen hymyili Raidenille. Hän katseli tarhassa olevia hevosia huvittuneena.
"Sullahan on täällä kaikenlaista. Onks jotain hevosten väriä, mitä täällä ei olis edustettuna?"

Raiden nyökkäsi, nauraen Ewenin sanoille.
"Bob on paha vain aikuisille. Jos se karkaa, passitan poikani hakemaan sen. Poni juoksee kiltisti vastaan ja antaa kiinni. Jos minä haen sen, se juoksee vaikka Newcastleen asti minua karkuun."
Mies astui tarhan aidan viereen, rapsutellen miesystävänsä risteytyshevosta ryntäistä. Se oli niin suloinen.
"Niin on. Tämä tässä on Alexin hevonen, Arizona. Saan käyttää sitä tunneilla. Tuo toinen pilkkupeppu on Freckles, se tuotiin Amerikasta vähän aikaa sitten. Ja jos huomaat, kylmäveriset pienhevoset ovat heikkouteni."

Ewen nauroi.
"Mundan hyvä puoli on, että se harvoin lähtee kauas. Se löytyy yleensä sieltä, mistä löytyy ruokaakin", hän vakuutti. Oli ainakin helppoa lähteä etsimään, jos poni ei jonain päivänä seisoisikaan boksissaan aamulla.
"Mää saatan huomata sen. Ja mää myös huomaan, että Munda sopii tähän porukkaan tosi hyvin", Ewen naurahti ojentaessaan kätensä Arizonan nuuskittavaksi.

Raiden hymähti, painaen sen mieleensä. Sekin oli kyllä totta, että Munda sopeutuisi enemmän kuin loistavasti sinne hänen hevostensa sekaan.
"Paitsi sitten on Bow, tuo yksinään tarhaava musta. Rakastan englantilaisia täysiverisiä, jäänne jockeyajoilta."
Raiden ei tosiaan näyttänyt entiseltä jockeylta, paitsi kokonsa puolesta. Silloin hän oli toki painanut vähemmän.
"Et satu tietämään ketään joka haluaisi tehdä silloin tällöin tallihommia? En meinaa löytää mistään apukäsiä."

"Ootko sää ollut jockey?", Ewen kysyi. Hän itse ratsasti vain aikansakuluksi ja omaksi ilokseen, ei siksi, että olisi halunnut tehdä siitä ammattia. Tai ehkä joku vaellusratsastuksen vetäminen olisi voinut olla mukavaa, mutta ei kilparatsastaminen.
Raidenin ottaessa tallityöt puheeksi Ewen havahtui.
"Itteni. Mää teen mielelläni pätkähommia opiskelun ohella ja mun edellinen työpaikka meni vähän jäihin tos joku aika sitten"

"Oon. En halua kehua, mut jopa ihan hyvä sellanen."
Raiden naurahti pehmeästi, astellen mustan tamman tarhsn viereen. Hän kääntyi tosin katsomaan Eweniä miltein epäuskoisen näköisenä. Oikeastiko tuo oli vailla pätkätöitä?
"Oikeasti? Tarvitsisin jonkun muutaman kerran viikossa avuksi."

"Vau. Kuin sää sitten lopetit?", Ewen kysyi, vaikka eihän asia hänelle kuulunut. Mutta kun oli nyt tullut puheeksi.
Ewen nyökkäsi Raidenille.
"Ehdottomasti. Mää en vakituista työpaikkaa oo löytänyt ja pätkähommat sopii kyl muutenkin paremmin opiskeluun. Hyvin mä voin täällä käydä poneja ruokkimassa"

"Sain lapsen ja ajattelin että lapselle on enemmän iloa elävästä isästä kuin kuuluisana kuolleesta isästä."
Se oli selitys jonka Raiden saattoi antaa vieraammalle ihmiselle. Harva kuitenkin tiesi että hän oli lopettanut uransa jockeyna, jotta pienellä poikavauvalla olisi ollut edes yksi selvä vanhempi elämässään joka päivä.
"Ihanaa! Täällä on pari erikoistapausta, mutta muuten kaikki hevoset on hyvin ja helposti käsiteltävissä. Töihin kuuluisi vuorosta riippuen ruokinta, ulosvienti ja karsinoita tai sisälle tuominen ja ruokkiminnen sekä seuraavan päidän aamuruokien laitto."