Only teardrops

"Ei ollut nälkä vielä alakerrassa", mies kohautti harteitaan, mutta nosti kuitenkin lautasen syliinsä. Hän kääntyi paremmin Gabriellen puoleen napostellessaan viimeisiä suklaapannareita tyytyväisenä. Nälkä oli saapunut teen myötä ja kenties siinä samalla, kun hän oli herännyt enemmän. Ja nähnyt kuinka Gabrielle nautti aamupalastaan. Ruoan lähettyvillä muisti usein omankin nälkänsä.
"Olen onnellinen siitä, että sain tietää", hän korjasi hymyn kera. Nyt eikä vasta viikkoja sen jälkeen, kun Gabrielle oli saanut tietää.

"Ei selvästi. Hölmö, aamiainen on päiväntärkein ateria."
Hän napautti kevyesti miestään. Pitäisi sitä muistaa syödä! Hän valui rennommaksi sängylle.
"Hassu. En olisi voinut salata sitä."
Vaikka kertominen oli ollut oma prosessinsa. Hän huokaisi syvään. Tällainen lauantai olisi ihana. Tätä hän oli kaivannut. Paras lauantai hetkeen.