Kuka pelkää valmentajaa?

Hyväksyvä nyökkäys oli jo edistystä ja Miranda oli tyytyväinen. Sama suorittaminen täytyi siirtää vielä radalle ja he voisivat lähteä valmennuksesta hyvin mielin. Kun nuori tyttö käskettiin alas hevosensa selästä nainen ei kyennyt peittämään ivallista hymyään. Cindy ei ollut kolisevista puomeista niin mielissään muttei ollut tällä kertaa niiden alla vaan hieman kauempana ja rauhoittui steppailevalta askellukselta nopeasti. Tyttö oli töpeksinyt, mutta Miranda ei ollut uskonut valmentajan heittäytyvän itse selkään. Kuten Miranda oli valmennuksen aikana jo saanut todeta, tiesi Cavanaugh mitä teki ja suoritus Evansin hevosella vakuutti naista entisestään. Miehellä oli pointti, tyttö ratsasti hevostaan pahasti puoliteholla.

Cindy käveli Mirandan alla tyynessä käynnissä ja hyvässä muodossa. Hän otti tilaisuuden tullen sillä muutaman nopean ravisiirtymisen ja haki ryhdikkyyttä, jota tamma tarjosikin. Kun Miranda sai lopulta vuoronsa lähteä radalle, hän pyysi Cindyn pyörivälle ja reippaalle laukalle. Työstettyään laukasta esteiden ympärille tehdyllä ympyrällä rennomman, hän suoristi radan ensimmäiselle esteelle. Tamma hyppäsi ensimmäisen esteen aavistuksen kaukaa mutta laskeutui siististi ja jatkoi sarjalle hyvässä ja hallitussa temmossa. Sarja sujui sujuvasti, eikä tamma seonnut askelissaan kuten aikaisemmin. Miranda kehui sitä pehmeällä äänellä ja hidasti tamman tunnollisesti takaisin rauhallisempaan laukkaan, kun se yritti lähteä sarjan jälkeen pinkomaan. Tamma nautti hyppäämisestä koko sielullaan ja kääntyi ketterästi innarilta okserille. Okserilla se kolautti etukavionsa puomiin mutta puomi pysyi paikallaan ja he jatkoivat sarjalle, jonka tamma viimeisteli innokkaalla pukilla. He selvisivät viimeisistäkin esteistä puhtaasti ja tamma hyppäsi radan tuoman innostuksen ansiosta viimeisen pystyn runsaalla ilmavaralla ja laskeutui tyytyväiseen laukkaan, jota rytmittivät Mirandan antamat taputukset mustalle hikiselle kaulalle.

Taylor pyöräytti silmiään valmentajan käskylle ja nykäisi ruunan pysähdyksiin. Hän ei voinut uskoa, että seuraavaksi mies pyysi hänet alas. Miksi ihmeessä? Tyttö katsoi hetken haastavasti valmentajaa, mutta jalkautui sitten ja antoi raudikon mielellään pois. Se oli ihan päätön. Kun Artemis sitten alkoi tuoda esille hänen virheitään, tyttö risti kätensä vastahakoisena kuulemaan kritiikkiä vanhempiensa nähden. Hän oli puolustuskannalla eikä selvästi ottanut ihan kaikkea vastaan niin hyvin kuin olisi toivonut. Hän tiesi ettei ollut täydellinen mutta ei ollut hevonenkaan. Vaikka sattumalta valmentaja sai sen hyppäämään, se ei tarkoittanut, että Taylorissa olisi ollut vikaa.

”No kai se nyt tietää jo mitä sen pitää tehdä”, Taylor marisi takaisin, kun Artemis oli näyttänyt ilmeisesti omasta mielestään hienon suorituksen. Hänkin olisi pystynyt siihen kun olisi annettu toinen mahdollisuus.
”Ehkä Haydnin pitäis ite olla täällä jos sitä kiinnostaa”, hän sanoi myrkyllisesti ja vilkaisi kiukkuisesti vanhempiaan. Hänellä oli paljon parempaa tekemistä kuin olla siellä.

Ajatuksistaan huolimatta tyttö nousi ratsaille ja lähti radalle uudelleen harmistuneena. Ei se hänen vikansa ollut, että hänet pakotettiin valmennukseen ja vielä niin huonolla hevosella. Pahasta mielestä huolimatta hän keskittyi ratsastukseen ja koska halusi osoittaa Artemiksen sanat vääriksi, hän ratsasti nyt paremmin ja suoriutui jopa aiemmin pudotetusta tehtävästä hyvin. Gaga oli saanut uutta puhtia ammattiratsastajalta, mikä teki Taylorille työn helpommaksi. Haydn saisi ratsastaa siitä eteenpäin itse hevosensa, ei häntä huvittanut.

Bex antoi Twisterille pidemmän ohjan taputellen samalla tummanpunertavaa kaulaa kiitokseksi hyvinsujuneesta radasta. Oli suorastaan hilpeää seurata, miten valmentaja nousi vieraan ratsun selkään ja lähti suorittamaan samaa tehtävää. Hän ei voinut olla tuntematta pientä sympatian pistosta vilkaistessaan ratsutta jäänyttä teiniä. Ei voinut olla kiva tunne tulla käsketyksi alas satulasta kesken valmennuksen. Hän seurasi silmäkulmastaan valmentajan työskentelyä ratsun kanssa. Kai se paremmalta näytti kuin teinin kanssa, mutta niinhän sen täytyikin. Muuten he olisivat olleet aivan väärässä paikassa kyselemässä neuvoa hevostensa kanssa. Nainen kurkotti siistimään Twisterin mustaa harjaa, siirtäen kaikki jouhet vasemmalle puolelle kaulaa. Hän keräsi ohjat käsiinsä annettuaan hevosen kävellä riittämiin ja alkoi taivutella sitä pohkeen ympärille. Tämä hiljaisempi hetki, kun Taylor palasi testaamaan rataa uudestaan tarjosi loistavan mahdollisuuden treenata taivutuksia käynnissä. Kyllä he vielä selviäisivät Twisterin kanssa kouluradalla. Ehkä.

Hän vilkaisi rannekelloaan onnistuneen avotaivutuspätkän jälkeen, ennenkö siirsi ruunan raviin. Parempi työstää hetki jotain muuta, jotta ratsu ei vallan kyllästyisi taivutuksiin, kun kerran ei ohjeita vielä muusta puuhasta kuulunut. Twister ravasi rennosti ja huomattavan paljon paremmalla rytmillä kuin heidän lähdettyään kotitallin pihalta kohti Rosings Parkia. Hän kokosi ravia, ja sopivan suoran tilan paljastuessa, pyysi hevoselta temponlisäystä. Ruuna kiihdytti siivosti askeleidensa tahtia hukkaamatta rytmiään, mistä nainen oli varsin ylpeä kootessaan hevosen jälleen rauhalliseen raviin. Niin sitä piti. Kyllä siitä vielä kelpo tuntiratsu Greenridgeen saataisiin.

Artemis vilkaisi kelloa. Huh, ihan kohta tämä tuskien taival päättyisi!
"Tulkaa nyt samassa järjestyksessä kuin äskettäin. Sama rata uudelle ja yhtä siististi, mutta alle aikarajan. Jokainen tippunut puomi on sekunti lisää."
Irlantilaismies otti kellon esiin, odottaen ensimmäisen ratsukon aloittavan. Ai niin, hän oli aivan unohtanut.
"Evans, sinä et tule. En halua sinun toistavan ensimmäisen yritelmän kompurointia nopeammasta vauhdista. Kolhisit vain arvokkaan hevosen."

Aikaratojen ratsastaminen ei ollut Cindyn kanssa Mirandan suosikkipuuhaa lähinnä vain sen takia, että tamma lähti helposti hutiloimaan vauhdin hurmassa. Isosta kropastaan huolimatta ketterä hevonen ei ollut vielä aivan niin taitava, että olisi kääntynyt pienissä kulmissa ja selvinnyt vaativista esteradoista ilman tiputuksia. Ja sekunti lisää tiputuksesta ei kuulostanut mukavalta, vaikka kyse olikin vain valmennuksesta. Miranda oli liian kilpailuhenkinen, että olisi ottanut leikkimielisen kisan vain leikillään. Häntä harmitti, ettei teini hevosineen päässyt leikkiin mukaan mutta hän ymmärsi hyvin, miksi valmentaja oli kieltänyt sen. Onneksi Mason ja Essie olivat vielä leikissä mukana ja ennenkuin lähti ensimmäisellä vuorollaan radalle, Miranda virnisti miehelle haastavasti. Oli ehkä uhkarohkeaa yrittää voittaa tuplasti nuoremmalla ja vähemmän kokeneemmalla hevosella Essien tapainen kisahevonen mutta Mirandaa sellaiset erot eivät estäneet yrittämästä.

Cindy oli hikinen mutta kaukana loppunajetusta ja lähti innokkaasti matkaan kun valmentaja kelloineen oli valmis. Se laukkasi rytmikkäästi ja voimalla ensimmäiselle esteelle ja huomasi kuinka ratsastajakin oli lähtenyt radalle eri mielentilassa.
Pystyltä sarjalle Miranda uskalsi pyytää sitä jopa kiihdyttämään ja sen se teki mielellään sekoamatta kuitenkaan sarjalla jaloissaan. Sen hypyt olivat innokkaita ja ehkä hieman dramaattisia mutta kaikesta huolimatta tamma pysyi keskittyneenä ja hyppäsi innarin siististi. Oman hevosensa tietäen, Miranda ei tehnyt päätöksiä vain nopea aika mielessään vaan antoi sen liikkua hieman isommilla kaarteilla, joissa kokeneempi ja fiksumpi hevonen olisi voinut kaartaa tiukemmin. Ehkäpä isot askeleet ja hyvä, nopea tahti antaisivat myöten ja he saisivat silti hyvän ajan.
Tamma hyppäsi okserille puolikkaasta askeleesta ja Miranda sätti virheestä itseään mutta antoi tamman tömistellä menemään sarjalle pienestä virheestä huolimatta. Lisäsekuntia se ei ollut heille kuitenkaan maksanut.

Kierrokset vilisivät viimeisellä sarjalla tammalla päässä ja se olisi varmasti mieluummin juossut esteistä läpi mahdollisimman kovaa ellei Miranda olisi pitänyt sen kasassa. Viimeistä pystyä lähestyessä Miranda tunsi jo kuinka tamma huohotti mutta se otti esteelle hyvän paikan. Laskeutuessa Miranda tunsi kolahduksen kun takajalat ottivat kiinni puomiin. Vilkaistessaan taakseen hän näki kuitenkin, että puomi ei tippunut vaan jäi kannattimilleen keikkumaan ennenkuin tasaantui takaisin paikalleen ja hän saattoi huokaista. Ei lisäsekunteja heille! Miranda toppuutteli innostuksissaan laukkaavan Cindyn ja siirsi sen uralla raville taputellen sitä molemmin puolin kaulaa.

Mason vilkaisi tyttöä, joka ei saanut lupaa lähteä radalle uudelleen. Häntä harmitti tuon puolesta, mutta keskittyminen valui nopeasti omaan suoritukseen. Miten hän pääsisi radalta mahdollisimman nopealla ajalla, mutta pitäen ratsastuksen kuitenkin tarkkana? Hän vilkaisi virnistäen Mirandaa kuin ottaen tuon haasteen vastaan ja kiitti saamaansa ylimääräistä aikaa miettiä, kun nainen suuntasi kokemattoman Cindyn kanssa esteille. Hän ottaisi ehdottomasti nopeammat tiet, sillä Essie oli kokenut ja tiesi mitä tehdä. Tällä kertaa hän ratsastaisi sen läpi radalta kunnianhimoisimmin ja aktiivisimmin kuin koskaan.

Hän muisteli valmennuksesta saamiaan ohjeita ja kun Miranda pääsi radan läpi, hän nosti Essiellä laukan ja suuntasi radalle muutaman hyvin suunnitellun ja toteutetun ympyrän jälkeen. Hän aktivoi laukan mielestään sopivaksi radalle ja otti vauhtia vielä vähän enemmän unohtamatta kuitenkaan, että esteistä piti päästä myös yli fiksusti. Mason säilytti tasapainonsa keskittymällä siihen ja sai Essien ylitse ensimmäisestä esteestä kääntäen reilusti sitä seuraavalle sarjalle. Hän otti radalla yleensä mielellään riskejä, mutta piti ne nyt minimissään, sillä keskittyi asialliseen ratsastukseen ja selkeisiin apuihin ja teihin. Hän nousi satulasta kevyesti sarjalla ja ruunikko hänen allaan sai aseteltua askelensa oikein. Ratsukko selvisi radalta lopulta ilman pudotuksia sulavilla hypyillä, lähestymisillä ja aavistuksen tiukoilla kurveilla. Mies istui tammansa ravin kautta käyntiin ja taputti innostuneen ratsunsa kaulaa.

Taylor ei niellyt sitä, että idioottivalmentaja kielsi häneltä lähdön radalle. Hän puri hammasta yhteen ettei sanoisi mitään ja ratsasti Gagaa hienovaraisin avuin vaikkakin terävästi. Hän ei kieltoa aikonut kuunnella, vaan heti kun lasten tasolla ratsastava aikuinen mies lopetti, tyttö suuntasi radalle käskien ratsunsa kiukkuisesti laukkaan. Hän näyttäisi, mistä kana pissi. Tyttö ei ottaisi kuuleviin korviinsa mahdollisesti toistuvaa kieltoa, vaan ratsasti radan läpi puhtaalla suorituksella. Aika ei olisi mahtava, hän myönsi sen, mutta ainakaan Gaga ei kompuroinut tai pudottanut ja hänen lähestymisensä esteille olivat kiitettävää tasoa - eihän valmentaja sellaisen suorituksen jälkeen voisi enää muuta kuin olla tyytyväinen! Hän heitti melkein vittuilevan hymyn valmentajalle siirtäessään hevosen käyntiin. Taylor ei vilkaissutkaan vanhempiaan, vaikkakin näki, että äiti oli noussut seisomaan hänen lähdettyä radalle. Kai tuo oli tajunnut että hän teki vastoin valmentajan käskyä.

Bex tiesi tarkalleen, että hänen olisi turha lähteä kilpasille miehen ja tuon hienon puoliverisen kanssa, tai naisen ja nuoren tamman, mutta milloinpa hän olisi järkeä kuunnellut. Twister ei ehkä ollut puoliakaan siitä mitä valmennuksen hienot puoliveriset olivat, mutta hän oli kokenut kilparatsastaja, ja tunsi hevosensa heikkoudet tarkalleen. Hän osaisi pelata niiden mukaan, sillä moiseen hän oli joutunut luottamaan koko ikänsä Bubblesinkin kanssa. Ponin kanssa kun lähti kilpasille suurten hevosten keskelle ei auttanut kuin myöntää tosiasiat ja käyttää hyödyksi niitä vahvuuksia, joita heiltä löytyi.
Sääli, ettei Twisterin kohdalla ollut niin montaa vahvuutta, joita radalla hyödyntää. Punapää pyöräytti silmiään teinin uhkarohkeudelle, kun tuo lähti kiellosta huolimatta esteille. Jokainen tyylillään, kaiketi. Hän puri huultaan peitelläkseen toispuoleista virnettään. Hän olisi tehnyt aivan samoin, jos olisi saanut moisen typerän kiellon valmentajalta. Sitä tuskin sopi sanoa ääneen, joten Bex keskittyi valmistelemaan Twisteriä edessä olevaan koitokseen.

Hän nosti laukan omalla vuorollaan, arvioiden rataa vielä viimeisen kerran. Syteen tai saveen, he lähtisivät ainakin suorittamaan tehtävää kaikella osaamisellaan, mikä hevosen kohdalla ei ollut paljoa. Ei auttanut kuin toivoa, että ratsastaja tasapainottaisi tilannetta. Bex antoi Twisterin venyä pidempään, nopeatempoiseen laukkaan. Ruuna oli parhaimmillaan, kun sitä ei yrittänyt koota lyhyeksi, joten hän ei nähnyt järkeä moiseen. Pidempi askel oli entiselle sekalaukkurille luonnollisempi, joten siihen hän luottaisi. Twister ylitti ensimmäisen esteen jättimäisellä loikalla, säilytti tasapainonsa kaarteen halki ja jatkoi hallittua menoaan esteeltä toiselle. Aiemmasta kiellosta huolimatta Bex ohjasi ruunan innarille, joka jäi taakse koskemattomana. Nainen taputti kevyesti ruunan kaulaa kääntyessään jälleen yhdellä suuremmalla kaarteella seuraavalle esteelle. Hän ei aikonut koetella hevosensa tasapainoa tiukoilla käännöksillä tai vinoilla hypyillä, mutta pitkä askel ja reipas tahti kiidättivät heitä kyllä esteeltä toiselle riittävän vauhdikkaasti, erityisesti kun hän pelasi askelmäärien kanssa, pudottaen askeleen pois sieltä ja toisen täältä, säästääkseen kallisarvoista aikaa siisteistä teistä tinkimättä.

Nainen antoi hevosen venyä pitkäksi, kun viimeisenkin esteen puomit jäivät koskemattomina taakse. Bex taputti ylpeästi hymyillen punaruunikon ratsun kaulaa. Tällaisina hetkinä hän saattoi melkein uskoa, että Twisteristä olisi vielä johonkin muuhun kuin ratsastuskoulun possujonon jatkoksi. Melkein. Hän pidätti ruunan raviin, antaen tyytyväisesti pärskivän hevosen venyttää kaulaansa, ja kääntyi katsomaan valmentajaa palautetta odottaessaan. Se varmasti muistuttaisi hänelle taas, miksi hän antaisi Twisterin ratsastuskoulun käyttöön heti kun äiti ymmärtäisi, ettei entisestä laukkaratsusta olisi vaaraa lapsille.

Artemis antoi melko pistävän kritiikin Mirandalle, joka oli ollut avan hilkulla tuoda puomeja alas. Tuo sai myös tehtäväksi harjoitella itsekseen muutamia tehtäviä ja opettaa nuorta hevostaan rauhoittumaan. Mason ei saanut juuri mitään isoa kritiikkiä (huomautuksen käsistä ja jaloista), joten tuon ratsastus oli näyttänyt siistiltä.

Taylorin nostaessa laukan Artemiksen sisällä kiehahti. Tuon suoritettua radan surkealla ajalla, joskin puhtaasti, hän otti askeleita kohti ratsukkoa.
"Sinä, odota sen täysiverisen kanssa."
Irlantilainen tokaisi Bexille, astellessaan Tayloria kohti, raivo vihreistä silmistä loistaen.
"Evans! Alas sieltä selästä. Kävelytä se maasta ja poistu. Voit palata valmennuksiini kun ymmärrät selvää englantia, jolla sinua kielsin lähtemästä radalle. Hale, aloita."
Sen Taylorin tempauksen jälkeen oli Bexiltä suorastaan typerää ohjata hevonen kiellosta huolimatta sille innarille. Se oli mennyt ihan hyvin, mutta sille oli syynsä miksi Artemis kielsi, hän vielä jakeli kieltoja harvoin.
"Hale. Sinulle samat sanat. Kun osaat englantia, voit tulla uudelleen valmennukseen. Olette kuitenkin minun vastuullani täällä, joten jos annan jonkin ohjeen, sitä noudatetaan. Jos olisitte tulleet kuperkeikalla innarilta alas, minua syytettäisiin, koska annoin liian vaikean tehtävän."

Mirandalle ja Masonille hän antoi vielä pari vaikeampaa tehtävää, valvoen tarkasti ettei Hale ja Evans yrittäisi tulla lähellekään esteitä.
"No niin, tekin voitte siirtyä ravaamaan ja kävelemään."

Miranda ei tiennyt miten reagoida kun tyttö lähti valmentajan kiellosta huolimatta radalle Masonin ja Essien jälkeen. Asennetta häneltä ei ainakaan puuttunut, mutta oliko tuollainen pelleily ehkä kuitenkin sitä vääränlaista asennetta? Onneksi Miranda tiesi omakohtaisesta kokemuksesta, että kapinahenki laantuisi aikanaan. Olihan hänkin ihan hyvän elämän itselleen kyhännyt sitten jossain vaiheessa. Oli pieni ihme, että hänellä oli tämä kaikki. Sitä jäi useaan otteeseen ihmettelemään, kun tiesi kuinka pienestä ponnisti.

Valmennus tuntui aavistuksen kaoottiselta mutta Cindy oli loppuvalmennuksen puhdeista vielä onnellisen tahdikas. Se liikkui hänen allaan rennolla ravilla hätäilemättä. Kohta se väsähtäisi ja siksi Miranda fiilisteli sen kanssa tuplasti ahkerammin nyt.
Kun käsky tuli, Miranda lähti suorittamaan erityisesti hänelle ja Masonille iskettyjä vaativampia tehtäviä. Se olisi ollut kunnia, elleivät he olisi saaneet niitä vain siksi, että muut sössivät niin pahasti. Cindy väsyi mutta suoritti pyynnöstä tehtävät ja Miranda saattoi olla valmennuksen lopussa tammaansa tyytyväinen. Ei se täydellinen ollut mutta juuri sopiva.

Taylorin uhmakkuus ei karissut, vaikka valmentaja kohtelikin häntä kovin sanoin luvattomasta radalle lähdöstä. Hän nosti leukansa kuin ei olisi kuunnellutkaan, käänsi ratsunsa ja ratsasti ovelle viittoen jonkun säälittävän pomputeltavan tallitytön avaamaan oven. Hän heilautti kättään herttaisen hymyn kera idiootille valmentajalle ja näki vain vilaukselta vanhempiensa pettyneet ilmeet. Äiti ja isä näyttivät myös lähtevän ulos maneesista tallin puolelle, joten hänen tulisi pitää vauhtia, että kerkiäisi noiden ulottumattomiin ennen kuin saisi läksytyksen, jota ei mielestään ansainnut. Ratahan oli mennyt hyvin. Tyttö antoi ratsulleen pidempää ohjaa ja käänsi sen kohti maastoja. Hän kuuli maneesin ulkopuolellekin valmentajan rääkivän, kuinka myös seuraava ratsastaja oli tehnyt vastoin tuon tahtoa. Ilkikurinen hymy nousi kasvoille eikä hän voinut olla miettimättä, millaisena valmennus voisi jatkua, kun täydelliset ratsukot jäivät sinne tekemään täydellisiä ratojaan. Sitä paitsi, hänen ja Gagan rata oli ollut paljon parempi.

Mason katseli maneesin tapahtumia ja puri huultaan ettei näyttäisi, mitä niistä ajatteli. Mistä tällaisia tottelemattomia ratsastajia oikein tuli? Hän pisti nuorimmaisen kurittomuuden teini-iän piikkiin, mutta että vielä tämä toinenkin? Hänestä valmentaja oli toki raju, mutta ehkä se tyyli toimisi. Hänelle ei ainakaan tullut mieleenkään ratsastaa vastoin kovasanaisen Cavanaughn käskyjä.

Mies lähti Essiellä haastavampiin tehtäviin innokkaasti ja kasasi ajatuksensa juuri sopivasti. Hän ei halunnut pilata ratsastusta ajattelemalla kahden ratsukon hylkäämistä koko valmennuksesta. Ruunikko tamma ylitti esteet ongelmitta, mutta selvästi raskaampana kuin aiemmin, sillä ne olivat vaikeampia ja se tuntui olevan aika loppu. Harvemmin hän itse treenasi niin kovasti, joten oli oletettavaakin, että rankka valmennus väsyttäisi hevosen. Seuraava päivä olisi sitten kevyempi. Hän siirtyi ravaamaan tehtävien jälkeen ja antoi tamman venyttää kaulaansa. Kuinka hieno hevonen hänellä olikaan? Olihan siinä (ja hänessä) vielä tekemistä, mutta se oli juuri niin mahtava mitä hän oli odottanut siltä sen ostettuaan. Lopulta Mason siirsi Essien käyntiin ja antoi sen kävellä rauhassa tavallista pidempään. Sille tekisi hyvää venytellä ja jäähdytellä kunnolla.

Bexin teki mieli näyttää kieltä saarnaavalle valmentajalle. Tuo kuulosti aivan samalta kuin äiti jankatessaan jostakin kerrassaan turhasta. Hän tunsi hevosensa ja tiesi sekä omat että Twisterin rajat. Hän oli tehnyt sen päätöksen, että selviäisi innarista, jolle epäluuloinen valmentaja ei ollut heitä aiemmin laskenut. Hän oli ollut oikeassa. Miksi aikuisten (no, aikuisempien aikuisten kuin hänen) täytyi aina tehdä asioista niin monimutkaisia? Ei hän ollut lähtenyt hyppäämään mitään puolentoista metrin okseria, joten Artemiksen saarna oli kerrassaan turha. Hän kuitenkin tukahdutti päätään nostavan tahdon väittää vastaan tai näyttää kieltä - tai keskisormea - valmentajalle, ja ratsasti sen sijaan ruunansa maneesin oville päästäkseen raikkaaseen ulkoilmaan. He voisivat yhtä hyvin lähteä kotiin Twisterin kanssa. Valmennus oli ollut yhtä ajanhukkaa. Siitä tosin oli syyttäminen enemmän ratsua ja ratsastajan asennetta kuin valmennusta itseään, mutta moista Bex ei myöntämään menisi. Sen sijaan hän kannusti Twisterin rentoon raviin lähtien luovimaan tietään hiukan kiertoreittiä takaisin Greenridgeen. Pidempi kotimatka tarjoaisi mahdollisuuden keksiä uskottavan tarinan valmennuksen kulusta äidille, jotta hän ei saisi uutta saarnaa heti kotitallin pihaan saapuessaan.

[Kiitoksia pelistä minun puolestani!]