"Ei me sokerista olla"

Bonnie ei voinut olla virnistämättä Bexin kommentille tavaroiden nimeämisestä. Naisen ojentaessa harjapakkia käsistään, kurottautui Bonnie tuota vastaan, ottaen harjapakin käsiinsä. Bonnie asteli käytävän puolelle, tytön sinivihreisiin silmiin osuen tuo karsinansa raolleen jääneestä ovesta kurkisteleva musta läsipäinen tamma. Riimunnaru oli tuon huulien välissä yhä hamuiltavana, mutta onneksi tamma ei ollut saanut solmua auotuksi. Bonnie naurahti nähdessään touhuilevan tamman, astellen tuon luokse, laskien aivan ensin harjapakin oven raon suulle. "Nimesimukaisesti voi sinua höpsöä..", Bonnie naurahti, nykäisten hellästi riimunnarun tamman huulien otteesta. Silly tuhisi sieraimet värähdellen, Bonnien ojentaen tyhjää kättään tammalle nuuhkittavaksi. Ja jälleen pettymykseksi tamma sai todeta käden olevan tyhjä. Bonnie silitti tamman valkoista otsaa, katsellen tuota hetken aikaa. Kohta hän saisi istua tuon veikeän tamman selässä, ensimmäistä kertaa. Ajatus sai yksittäisen perhosen Bonnien vatsassa pyrähtämään lentoon.

Tyttö lopetti lopulta tamman rapsuttelun, ojentui aukaisemaan harjapakin auki, tutkaillen hetken aikaa sen sisältöä katseellaan. Tuo nappasi pölyharjan käsiinsä, pujahtaen karsinan puolelle "peremmälle", aikeissa alkaa harjata tammaa. Tuo kuunteli Bonnieta, nyökäyttäen päätään. "Joo, se on kyllä tympeää jos joutuu useaan otteeseen hevosta varustaessa siirtymään sivummalle ohikulkevien hevosten tieltä.. paljon mieluummin karsinassa laittaakin hevosen valmiiksi.. on oma rauha siinä touhussa", Bonnie höpötteli naiselle takaisin. Tuo aloitti harjaamaan tammaa tuon kaulalta, pitkin vedoin. Kovinkaan likainen tamma ei ollut, eikä pölissyt pahemmin mutta Bonnie suki tuon karvan huolellisesti lävitse kauttaaltaan. Silly seisoi paikoillaan, kurotellen kohden Bexiä. Naisen kysymyksen kuullessaan, suoristautui Bonnie harjaamasta tamman etusta, irroitellen suasta irtokarvoja. "Noin pari kuukautta sitten.. kun se vuokraponini Lady myytiin, en ole ratsastanut.. ei sillä ettenkö olisi halunnut ratsastamaan, mutta en löytänyt sopivaa ratsastustallia tai passelia vuokrahevosta itselleni", Bonnie kertoili.

"Se on kerrassaan kamalaa", Bex naurahti. Hän virnisti leveästi. "Tai ehkä näkemykseni on aavistuksen puolueellinen, sillä Bubbles käyttäytyy kerrassaan kammottavasti, jos sille antaa yhtään mitään virikkeitä, ja niitä käytävältä löytyy aina", hän selitti huvittuneena. Hän saattoi hoitaa poninsa irtonaisena karsinassa - tosin sillon sai olla varuillaan, ettei saanut hampaista -, mutta käytävällä hän ei enää edes yrittänyt, sillä voimakastahtoinen ja sitäkin äkkipikaisempi poni reagoi ärsykkeisiin vauhdilla ja voimalla. Hän ei halunnut ehdoin tahdoin vääntää kättä poninsa kanssa jokaisesta tilanteesta, joten oli jokaiselle helpompi, kun hän varusti katkeran poninsa karsinassa.
"Ihan ymmärrettävää", Bex vastasi hymyillen. Hän ymmärsi nirsouden tallien ja vuokrahevosten suhteen, sillä niin hassulta kuin se monen korvaan kuulostikin, hän oli äärimmäisen nirso omista hevosistaan. Hänellä oli tallin täydeltä ratsuja, joiden parissa viettää päivänsä, mutta hän ei viihtynyt kuin murto-osan selässä. Hashtag-raukka kuului, ei tosin omasta syystään, juurikin siihen osaan tallin asukkaita, joista hän ei yksinkertaisesti pitänyt. Silly sen sijaan oli hänen lyhyellä suosikkilistallaan - sääli ettei täysiverinen ollut heidän vaan Davisien.

"Toivotaan, että Sillystä kehkeytyy hyvä kaveri sinulle", hän jatkoi pirteästi. Olivia ei varmasti pitänyt hevosensa vuokraamisesta, mutta jos aivan rehellisiä oltiin, hän ei nähnyt siinä mitään pahaa. Hän ymmärsi Grace Davisin tekemän ratkaisun, sillä miksikäs sitä seisottaisi tervettä, kilttiä hevosta tallissa, kun joku toinen voisi sen seurasta nauttia.
"Se on oikeasti tosi kiva. Olen ratsastanut sitä muutaman kerran ja nauttinut joka hetkestä", Bex naurahti matalasti. Hän tosin rakasti kaistapäisiä hevosia, tai voimakastahtoisia poneja, jotka laittoivat kaikessa vastaan ja haastoivat ratsastajaansa jokaisella askeleellaan, joten ehkä hän ei ollut se, jonka mielipidettä kannatti kuunnella. Sillystä hän piti tamman energian tähden: hevonen ei häseltänyt ilkeyttään, vaan sillä oli intoa ja energiaa, jota se purki ainoalla tietämällään tavalla. Silly oli oikein kelpo hevonen.
"Mitä toivoisit vuokrahevoseltasi?" Bex päätti kysäistä päätään kallistaen. Hän vältteli sanomasta suoraan Sillyn nimeä, jotta ei vahingossakaan vaikuttaisi painostavalta, mutta häntä kiinnosti, mitä Bonnie suunnitteli hevosharrastukselleen. Aikoiko tyttö lähteä kilpakentille huvin vuoksi, vai kenties tavoitteellisemmin, vai ehkä etsi vain hyvää hevoskaveria, jonka kanssa nauttia yhdessä tekemisen riemuista? Hän ei tiennyt, mutta häntä kiinnosti. Uteliaisuus oli raskas taakka kannettavaksi.