Parisuhdelaatuaikaa?

Artemis tosiaan tuoksui aina vaniljalta, kerran poltti aina sen tuoksuista sähkötupakkaa. Hän otti sen nytkin esiin, vetäen henkosia siinä Williamin kainalossa. Ei hän olisi siihen jäänyt, jos olisi sitä inhonnut. kyllä nuorempi olisi sen tiennyt, jos vähän viitsisi ajatella asiaa. Seksin jälkeinen polttaminen oli ihanaa.

Nuorempi miehistä painoi laiskasti silmänsä kiinni ja jäi puoliajatuksissaan silittelemään seuralaistaan. Kai se oli otettavissa ihan hyvänä merkkinä, että ainakaan vielä häntä ei oltu pyydetty poistumaan. Tupakasta mies ei oikein osannut sanoa häiritsikö se häntä vai ei. Omassa talossaan hän olisi varmastikin suonut laihemmalle varsin kyseenalaistavan katseen, mutta nyt he eivät olleet hänen luonaan, eikä ollut pelkoa siitä että lapsi saisi huonoja vaikutteita. Tosin tuskinpa sekään kovin hyvää esimerkkiä olisi, jos löytäisi isänsä sängystä valmentajan kanssa. Ei, ei hyvä. Ei yhtään hyvä. Vaikka ajatus olikin huolestuttava, William hymähti silti huvittuneena itsekseen. Olihan se nyt vähän hassua silti, ainakin hänen mielestään.

Onneksi he olivat hänen luonaan. Artemis nautti sähkötupakan polttamisesta saatuaan seksiä, joten se teki hetkestä täydellisen. Harvoi hän ajatteli minkään olevan täydellistä. Jos olisi vielä saanut lasin viiniä. Se olisi mahtavaa. Kaapissa taisi itse asiassa olla punaviinipullon puolikas. Artemis hivuttautui ylös sähkösavuke huultensa välissä. Hän asteli ensin vessaan, otti matkalla bokserit, vetäen ne jalkaansa. Mies asteli keittiöön ja haki kaksi viinilasia sekä hiem yli puolikkaan pullon punkkua.

William koki saavuttaneensa oikein hyvän asennon juurikin siinä omiin ajatuksiinsa uppoutuneena. Artemis kuitenkin nousi sängystä sanomatta mitään. Nuorempi avasi silmänsä ja nousi puoli-istuvaan asentoon, kurtistaen kulmiaan. Sängystä ei tehnyt kuitenkaan mieli nousta, joten mies malttoi kaikessa rauhassa oleskella ja kuulostella mitä ihmettä toinen oli mennyt tekemään. Artemiksen palatessa makuuhuoneeseen William kohotti kulmaansa kysyvänä, mutta selvästi mielissään.

Mies lysähti istumaan sängylle, kaataen ensin yhteen lasiin viiniä. Niin, William taisi olla autolla.
"... Ajatko lasillisen jälkeen?"
Hän kysyi sen hämmentävän neutraaliin sävyyn. Vailla halveksuntaa, inhoa tai sarkasmia. Joskus oli näitäkin hetkiä, niiden miljoonien huonojen vastineeksi.

William nousi kunnolla istumaan, olematta ihan varma mitä tästä koko jutusta nyt ajatella. Kasvoilla kuitenkin oleili hymy. Siitä päätellen että hänell tarjottiin juotavaa, ei mustatukkainen ollut ainakaan kovin pahoillaan hänen seurastaan. "Yleensä en, mutta lasillinen tai pari ei tunnu missään." Mies totesi olkiaan kohauttaen. Promillerajakaan ei tulisi vastaan moisesta. Ja jos jostain syystä olo olisi yhtään kyseenalainen, jäisi mies ihan tyynesti tänne oleilemaan - ihan sama mitä Artemiksella siihen olisi sanottavana.

Artemis mietti lähinnä sitä, että mies varmasti haluaisi Ellien luo kun tyttö tulisi koulusta ja... Niin. Sitten hän olisi taas yksin ajatuksineen sekä ongelmineen. Mies siemaisi lasista sitä hyvinkin laadukasta viiniä. Artemis ei koskaan ostanut huonoa. Hän kaatoi Williamillekin, käyden vatsalleen sängylle lasi käsissään. Tyydytys, tupakka ja viini. Pyhä kolminaisuus tätä nykyä.

Tokihan William halusi mennä tyttönsä tykö, mutta hänellä ei ollut mikään kiire lähteä Artemiksen luota. Nyt ainakaan, kun heidän välillään kaikki tuntui olevan ihan hyvin.

Nuorempi otti täytetyn lasin tyytyväisenä käsiinsä, siemaisten siitä kevyesti. Vaikkei hän moiseen ollutkaan tottunut, niin viini seksin päälle ei ollut lainkaan paha. Vapaaksi jäänyt käsi hakeutui haromaan Artemiksen mustia hiuksia. Toisaalta olisi tehnyt mieli sanoa jotain, mutta hetki tuntui oikein hyvältä näinkin. Maisteltuaan viiniään hetken William asettautui toisen viereen osittain kyljelleen. Näin hänellä jäi käsi paremmin vapaaksi toisen hyvänä pitämistä varten, vaikka joutuikin pitämään harmittavan ison osan huomiostaan lasissaan, ettei läikyttäisi sen sisältöä sängylle. "Osaatko yhtään sanoa, koska sulla olis seuraavan kerran aikaa?" Mies tiedusteli milteipä varovasti. Hän ei ollut ihan varma, oliko seuraavasta tapaamisesta puhuminen mitenkään päin asiallista tässä kohtaa. Etenkään, kun hän oli tänäänkin vain tupsahtanut ilmoittamatta paikalle.

Artemis arvosti enemmän ennalta suunniteltuja tapaamisia kuin tällaisia yllätyksiä, jotka tuuppasivat hänet yli mukavuusalueensa. Hän huokaisi syvään ja antoi toisen sotkea hiuksiaan. Kohta pitäisi muutenkin suihkuun, joten olisi aivan sama miten hiukset olivat.
"Sunnuntaina."
Kuului rehellinen vastaus. Ei kai hän vain ollut tulossa riippuvaiseksi näistä hetkistä..

Oli oikeastaan todella helpottavaa, että vanhempi osasi antaa suoraan vastauksen, eikä alkanut pohtia ja säätää jotain muutaman viikon päähän. Bruneten kasvoille levisi tyytyväinen hymy ja tuo siemaisi taas viiniään. "Okei." Hän asettelisi sen sopimaan aikatauluunsa. Tai eihän siinä muuta ollut, kun että Ellielle pitäisi löytää hoitopaikka. "Onko sulle väliä että moneltako?" Johonkin muuhun aikaan kuin myöhään illalla olisi tietenkin helpompi hänelle itselleen.

"Aamupäivällä on valmennus ja ratsastan Meykenhoekin, muuten ei ole väliä."
Huomaamattaan Artemis pyöritteli viinilasia kädessään, saaden punaisen nesteen pyörimään lasissa hienostuneesti. Väsymys alkoi painaa. Alhaisen verensokerin tepposia.

"Okei." William kuittasi tyytyväisenä. Lähempänä ajankohtaa voisi sitten sopia, että tulisiko Artemis käymään kotimatkallaan vai suoriutuisiko William tuon luokse. Ei sillä niin väliä, ei häntä haitannut vähän ajella heidän yhteisten hetkiensä vuoksi.

// Ja se olis sit taas siinä. : DD //