Cheryl Renée Ryan
21 vuotta, synt. 9 11 1994
Asuminen: Oma kaksio Newcastlessä nuorison suosiman baarin Oarfishin yläkerrassa. Onneton sisustus, jonka sekaan on syntynyt vaatteiden sotku ja tunkkainen alkoholin sekä tupakan tuoksu. Siellä on sellainen sohva, mistä voi pongahtaa jousi esiin hetkenä minä hyvänsä ja keittiön ikkunalaudalla on tuhkakuppi.
Koulutus: Pitkän aikaa vain peruskoulun todistus, jossa ei ole mitään nähtävää. Identiteettikriisi esti jatko-opiskelut siinä määrin, että nainen tarttui mieluummin pulloon kuin mietti mitä haluaisi elämällään tehdä. Lopulta ryhdistäydyttyään ja aloittaessaan hevosalan työt lähtiessään puoleksi vuodeksi Saksaan aloitti kouluttautumisen. Nyt on nopeassa ajassa suoritettu BHSAI.
Ammatti: Ratsuttaja Rosings Parkissa, johon haave syntyi muutama vuosi sitten. Cheryl on aina ollut lahjakas ratsastaja ja kilpaili jo nuorena poneillaan kouluratsastuksessa menestyksekkäästi. Nykyään päättäväinen, omaa nuortaan eteenpäinvievä nainen ei hyydy yhdenkään hevosen kanssa ja toivoo tekevänsä tätä työtä aina. Ratsuttajan töiden lisäksi tekee myös satunnaista keikkaa kämppänsä alapuolella baarimikkona.
Oma hevonen: Psychosocial
Perhe: Kyllähän te tiedätte ne Ryanit. Ne, joilla on rahaa enemmän kuin roskaa ja jotka viettävät aikaansa korkokengissä kotonaankin. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, siihen perheeseen syntyi kaksi minuuttia siskoaan aikaisemmin Cheryl Renée Ryan, jonka elämäntehtävä on ollut olla koko suvun musta lammas. Elämä karkasi risaiseksi pian kun syntyi käsite
oma tahto, eivätkä perheen rahat estäneet näpistelyreissuja sekä muiden koulukiusaamista. Oman perheen hulppea talo muuttui heti kun mahdollista siksi ensimmäiseksi omaksi asunnoksi, yksiöksi, jonka seinässä oli epäilyttävä punainen tahra sohvan vieressä. Sen jälkeen ei ole Ryanien sukujuhlissa nähty punamustaksi värjättyä tukkaa.
Kaksonen Elle vain kaksi minuuttia nuorempi, mutta siinä missä Cheryl on yö, Elle on päivä. Cherylin kerjätessä ongelmia oli Elle aina se, joka koetti nykiä hihansuusta lopettamaan ja päätyi lopulta olemaan aina väärässä paikassa väärään aikaan. Silti yhä Elle on se vanhempien suosikki: siinä missä Cheryl ansaitsee elantoaan itse, Ellelle virtaa yhä rahaa vesiputouksena.
Ulkonäkö: Cherylissä räväkän tukan ja vahvan meikinkin ylle nousee ensivaikutelmassa itsevarmuus. Cheryl on ihminen, joka huoneeseen astuessaan ilmaisee kehonkielellään omistavansa huoneen ja kaikki siellä olevat. Samalla aikaa Cheryl osaa olla täysin huomioimatta muita ympärillään sekä saada muut ahdistumaan – tai ehkä juuri siksi. Naisella on sellainen sulava tapa liikkua, joka saa sut tuntemaan itsesi kömpelöksi sekä sellainen yksipuolinen, ilkeä hymy, joka saa kenet tahansa miettimään omia vikojaan kuin teinityttö.
Luonnollisesti aaltoilevat hiukset ovat luonnostaan vaaleat, mutta jo vuosia liukuvärjätty punaisesta oransseiksi. Hiukset ovatkin kuin luotu omistajalleen ja varoittavat omistajan tuittupäisyydestä jo etukäteen. Ne laskeutuvat runsaina lapaluiden alapuolelle. Vapaa-ajallaan nainen pitää hiuksiaan mieluusti auki, mutta tallille kietaisee mieluiten korkean poninhännän. Cherylin kasvonpiirteet ovat sirot ja poskipäät kadehdittavat. Silmät ovat väriltään vaaleanharmaat, joihin pystyy kuvittelemaan helposti myrskyn jos sellaista dramatiikkaa tahtoo harrastaa. Ne ovat enemmänkin kapeat kuin suuret ja varsinkin Cherylille ominaisen (ja varsin erinomaisen, jos tohdin sanoa) siipirajauksen kanssa jokseenkin kissamaiset. Pehmeät huulet nainen usein vapaa-ajallaan värjää kirkkaalla punaisella. Vaalea iho ei rusketu lähes lainkaan vaan helpommin vain palaa, mutta nenälle syntyy kesäisin helposti muutama pisama.
Ja mikäli olet jo ymmärtänyt Cherylin perusluonteen, vaikka luonnekuvausta ei ole vielä edes tullut (melkeinpä kuvailtavissa yhdellä sanalla;
vittumainen), voi seuraava fakta tulla shokkina: Cheryl ei ole pitkä. Cheryl on itseasiassa tavanomaista lyhyempi, vain muutaman millin yli 150 senttimetrin. Siksi voi kenestä tahansa tuntuakin äärettömän ärsyttävältä kokea alistamista Cherylin kaltaiselta kääpiöiden sukulaiselta. Vartaloltaan nainen on kuitenkin sopusuhtainen ja ylpeä itsestään. Cheryl pitää huolta omasta kunnostaan käyttäen motivaattorina lähinnä jaksamista kouluradoilla eikä häpeä yhtäkään kohtaa vartalostaan. Pikkutytön ulkomuotoa on torjumassa kiitettävät muodot. Ihoa peittää useampi tatuointi, joita on hankittu jo ennen täysi-ikäisyyttä salaa. Lisäksi korvaat ovat täynnä koruja sekä keskellä alahuulta on labret-lävistys.
Cheryl ei tiedosta käsitettä
tylsä pukeutuminen. Vaikka vaatekaapin väriskaala ei olekaan laaja ja ulotu juurikaan greyscalen ulkopuolelle, on seassa paljon bändipaitoja, nahkaa ja erilaisia suuria koruja. Jos mitään on naisen perheestä jäänyt jäljelle, näkyy se eteisen kenkärivistössä: Cheryl käyttää perinteisten Conversejen lisäksi paljon korkoja. Eikä nyt puhuta mistään mummojen viisi senttisistä – lisäpituutta kaivatessaan Cheryl saattaa käyttää yli 10 senttisiä. Tallilla Cheryl turvautuu vanhoihin tennareihin tai mustiin nahkasaappaisiinsa. Mustat ratsastushousut ovat kokopaikkaiset ja niiden takataskuissa saattaa kimaltaa muutama tekokivi. Muuten tallilla jalassa ovat perinteiset farkut. Musta samettikypärä viestittää vahvoja
vakavan kouluratsastajan viboja – jos kypärä on päässä.
I heard you're a player
Nice to meet you
I'm the coach
Luonnekuvaus: Cheryl on Ryanien kaksosista se puolisko, jota voisi sanoa narsistisella tavalla inhottavaksi, ei osaa pitää suutaan kiinni kun pitäisi ja joka tuntee vain kaksi vaihetta: jääkylmä ja kiehuvan kuuma. Cheryl on äärettömän itsevarma, huokuu ylimielisyyttä ja tuntuu aina olettavan olevansa hiukan muiden yläpuolella. Yleensä jääkylmällä välinpitämättömyydellä kaikkiin ja kaikkeen suhtautuva Cheryl ei tunnu kiinnostuvan sosiaalisista suhteista saatika sitten vieraiden ihmisten tunteista, mikä johtaa useinkin suurin konflikteihin. Cheryl ei pelkää sanoa sitä mitä ajattelee, valehtelee myös huvikseen eikä lannistu yhdenkään ihmisen edessä. Nainen ei pelkää tappeluita, joita on harrastanut teini-iästä asti. Cherylin oikea suora on kuuluisa iskuvoimastaan ja jos siitä saa maistaa, voi vain rukoilla että se jää siihen yhteen lyöntiin. Ehkä siihen on syynsä, että oikeassa kädessä aivan rystysten alapuolella ruusun yhteydessä lukee
”Hit-Girl” vaikka Cheryl ei suuri sarjakuvien ystävä olekaan.
Ystävyys Cherylin kanssa on kuin uhkapeliä: täynnä ansoja, jotka voivat viedä mennessä, mutta myös jotain minkä vuoksi kehtaa pistää täydet panokset. Ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin, vai? Vaikka Cherylin kanssa ystävystyminen voi olla tuskallista eikä siihen kukaan tarkoituksellisesti pyri, ystäviään punapää puolustaa viimeiseen hengenvetoonsa. Sana ”lojaali” on väärä kuvaamaan naisen luonnetta, koska Cheryl ei sitä ole – mutta onhan silti mukavaa tietää, että on joku joka on valmis pistämään kenet tahansa maihin sun puolesta. Toisaalta miksi sitä ikinä tahtoisi olla sellaisen kaveri, joka ei edes tunnu välittävän muusta maailmasta? Asian voi tietenkin nähdä hyvinkin: kun suhtautuu kaikkiin yhtä pessimistisen ärsyyntyneesti, ei sitä välitä muiden juoruista vaan kaikki ovat ihan samalla lähtöviivalla Cherylin mielessä.
Mitä sitten jos Cherylin jääkylmä veri kiehahtaa? Siinä kohtaa helvetti on irti ja on parasta ottaa jalat alleen. Cheryl on vuosien varrella hionut oman vihansa aivan uusiin ulottuvuuksiin ja saa Mean Girlsien Regina Georgen näyttämään tarhakiusaajalta. Usko siis, tämän punapään kanssa et tahdo tapella. Se kun tuntuu osaavan jokaisen kikan mitä tulee ihmisen itsetunnon musertamisessa. Puhumattakaan siitä katseesta, joka siirtää väkimassoja tieltään helposti. Sellainen Cheryl on, kävellessään kadullakin saa eläkeläisten tekohampaat tärisemään. Ihan hyvin Cherylin kokoiselta sintiltä. Ehkä Ryanien mama ja papa ovat ihan tyytyväisiä, että tytär katkaisi välit ja lopetti seurapiirin juhlissa käymisen. Ainakin suvun maine on parantunut siitä lähtien, kun Cheryl viimeisen kerran seurapiirin juhlissa viihtyi: juotuaan ehkä vähän liikaa ilmaisena tarjoiltua shampanjaa.
Cherylillä on elämässään ollut vain harvoja asioita, joita hän on oikeasti tahtonut saavuttaa. Toinen on ehkä vähän kornisti oma itsenäinen elämä, jossa ei tarvitse enää elää Gossip Girlin kaltaisessa maailmassa keskellä syömishäiriöitä ja ihmisiä, joiden ainoa päivän viete on juoruaminen kuinka se herttua on raskaana sille hovimestarille. Toinen oli tietenkin hevoset. Cheryl on lapsesta asti ollut lahjakas ratsastaja, joka kaikista odotuksista (ja rämäpäisyydestään) huolimatta löysi elämälleen uuden tarkoituksen kouluratsastuksesta. Hevosten kanssa Cheryl onkin rauhallinen, mutta napakka. Käsi on pehmeä ja soljuva kuin vesi ohjien toisessa päässä, mutta pohje osaa napauttaa nopeammin kuin voisi uskoa mikäli hevonen ei kuuntele. On sanomattakin selvää, että Cheryl osaa pitää hevosensa ruodussa vaikka ei täysin huumorintajuton olekaan. Kouluratsastajan siisteydellä varustettu nainen saattaa vaikuttaa tiukkapipoiselta ratsastajalta, mutta osaa kyllä nauttia niistä yksinkertaisistakin ratsastuksen iloista, kuten reippaista maastolenkeistä.
Ehkä hevosten kanssa Cherylistä löytyykin se ainoa nähtävä pehmeä puoli. Joskus, jos oikein kääntää korvansa naisen hevosen karsinan suuntaan ja kuuntelee, saattaa kuulla pientä lepertelyä. Cheryl ei siis ole kohtuuton hevosenomistaja ja viettää hetkiä karsinan nurkassa istuen oman rakkaansa – eli hevosensa – kanssa. Omenoidensakin kodan antaa aina hevoselleen.
Sanomattakin on selvää, että lahjakkuus onkin ainoa, minkä takia Cheryl saa töitä yhtään mistään: kultainen luonne ei ainakaan ole syy.
Menneisyys: Olisi järkevää, jos Cherylillä olisi jollain tavalla traumaattinen, rankka menneisyys. Vähintäänkin jonkun tärkeän ihmisen kuolema tai vakava onnettomuus. Mutta Cherylin menneisyydessä ei ole mitään traagista, ei mitään millä selittää naisen huono sosiaalinen käyttäytyminen tai asenne. Vanhemmat tietenkin raahasivat tyttärensä kaupungin parhaalle psykiatrille – olihan lapsessa varmasti jotain vikaa, kun ei rahasta nauttinut – ja saivat masentuneen paperit, mutta Cheryl Ryan ei kyllä ole elämässään päivääkään ollut masentunut. Cheryl nyt vain on todiste siitä että joskus ihminen vain syntyy kusipääksi.
Cheryl on ollut lapsesta asti itsenäinen persoona, joka kehittyi aluksi koulussa muita nopeammin: oppien lukemaan ja kirjoittamaan etuajassa sekä voittamalla jokusen lasten tavauskilpailun. Se into karisi kuitenkin nopeasti ja ensimmäinen koulusta erottaminen tapahtui vasta toisena lukuvuotena. Vanhempien rahat maksoivat tien takaisin hienoon kouluun, mutta Cheryl varmisti että ylimääräisiä ”lahjoituksia sai antaa lisää vuodesta toiseen. Kuten esimerkiksi Cherylin polttaessa koulupukunsa mielenosoituksena koulun ruokalan roskiksessa.
Teini-ikäisenä Cheryl tunnettiinkin kaikkialla lempinimellä Smoke, joka tulee yksinkertaisesti sanalaskusta ”no smoke without fire”. Aina kun jossain tapahtui, liittyi Cheryl siihen yhdeksänkymmenen prosentin todennäköisyydellä. Cheryl oli hetken sen kaiken harjalla: yleisesti tunnettu koulukiusaaja, joka keräsi mainetta ja kuuluisuutta järjettömillä tempauksillaan. Kaikkea sitä seurasi sivusta oma kaksoissisko, joka oikeasti menestyi koulussa ja koetti jarrutella järjetöntä siskoaan.
Hevosen selkään Cheryl nousi ensimmäistä kertaa kolmevuotiaana ja sen jälkeen se olikin menoa. Ensimmäisen ponin vanhemmat ostivat villikkoaan rauhoittaakseen tytön ollessa vain 6-vuotias ja siitä asti Cheryl ei ole ollut muutamaa viikkoa pidempää ilman omaa hevosta. Tyttö nousi 10 vuotta täytettyään ja kouluratsastuksen löytäessään nopeasti maansa parhaiden poniratsastajien joukkoon. Siitä asti Cheryl on kokenut kaiken: ponimaailman, junioreiden maailman, sen varman ja rauhallisen hevosen, sen villin tapauksen ja lopulta sen, jonka voi tehdä ihan itse. Kaksi ja puolivuotias puoliveriori oli kaikkea mitä Cherylin hevoselta pystyi olettamaan: se oli kuuma, se kiinnitti katseet missä vain liikkui ja sen suku oli kyllästetty lajin parhailla nimillä.