Moves Like Jagger

r. Moves Like Jagger

Ikä: 9 (2009), Britannia.
Omistaja: Alex Chilton
Rotu: Tilastohevonen.
Väri: Dominant white, ei merkkejä.
Säkäkorkeus: 174cm.
Käyttö: Elokuvakäytössä, stunthevonen; HeA, 110cm.
Tallipaikka: Peeves matkaa maailmalla elokuvien kuvauksissa.

Historia ja nykyisyys.

Moves Like Jagger tai Peeves löytyi harvinaisena helmenä Devonissa pidetystä huutokaupasta vuodenvaihteessa 2014. Eeppiseksi luonnehdittu, tuotantoon lähtevä fantasiaelokuva tarvitsi pääosalle sopivan ratsun, ja siinä epätodellisen näköinen, hohtavan valkoinen hevonen oli. Peeves tuotiin Rosings Parkiin koulutettavaksi kesällä 2014, ja elokuvan hevosten koulutuksesta vastaava Alex Chilton on työskennellyt hevosen kanssa siitä lähtien. Kuvausten alkamisen venyminen on ollut onni onnettomuudessa, sillä Peeves ei ole penaalin terävin kynä ja on hyötynyt ylimääräisestä opiskeluajasta.

Käsittely.

Tallin väki sanoo kaikella rakkaudella Peevesin olevan tyhmä kuin saapas. Ruuna on lempeä, hyväntuulinen ja tarvitsee monta toistoa muistaakseen oppimansa. Se on myös ilmeisesti vailla minkäänlaista itsesuojeluvaistoa, sillä harva asia hätkäyttää sitä: Peeves suhtautuu sekä lavasteisiin, kameroihin ja jopa erikoistehosteisiin samoin kuin pressuihin, muovipusseihin ja rapiseviin pensaikkoihin -  ennemmin tyynellä uteliaisuudella kuin evoluution tuomalla maalaisjärjellä. Sen voi epäillä olevan pulloruokittu ja siten tiedoton siitä, miten hevonen tarkalleen käyttäytyy tai muuten vain aavistuksen hidas. Hevosen omistajat ovat kuitenkin vakuuttuneita siitä, että ominaisuus tulee olemaan vain eduksi hevoselle kaavaillulla uralla.

Ihmisrakas hevonen nauttii suuresti kaksijalkaisesta seurasta, mukautuu helposti ja pyrkii miellyttämään. Reippaasti liikkuva Peeves on periaatteessa helppo käsitellä, mutta iso ruuna ei näytä aina aivan ymmärtävän omaa kokoaan tai tiedostavan jalkojensa liikettä, joten se saattaa talloa ihmisten varpaille, kävellä hajamielisesti päälle tai unohtaa ihmisen olevan narun päässä ja vetää tai puskea näitä mukanaan. Se tulee yleensä ihmisen luo ulkona ja antaa mielellään kiinni; se on myös helppo hoitaa, vaikka ruunalla on taipumusta pyöriskellä karsinassaan ja maistella ja haistella kaikki, minkä se saa suuhunsa. Se on varsin perso herkuille ja unohtaa täysin eläinlääkärin, kengittäjän tai surisevan klippauskoneen, jos sen huomio kiinnitetään omenanpalaan tai porkkanaan. Lastaus on harvinaisen mutkatonta, sillä hevonen seuraa ihmistä melkein minne tahansa epäröimättä, joskin se on useammin kuin kerran astunut epähuomiossa harhaan rampilta.

Ratsastus.

Peeves on ratsuna herkästi innostuva ja pyrkii miellyttämään, mutta sen opettaminen käy työstä, sillä ruuna tarvitsee lukemattomia toistoja oppiakseen. Sen keskittymiskyky on hyvin rajallinen, ja hevosella on myös taipumusta toheltaa sekä innostuessaan että väsyessään: se kiihdyttää, säheltää jalkojensa kanssa, käy viskelemään päätään ja repimään ohjia ratsastajan käsistä sekä saattaa joskus keikautella takapäätään, vaikkei suinkaan yritä heittää ratsastajaa selästään. Se ei säiky, hypi pystyyn tai tee köyryselkäisiä rodeopukkeja.
Isolla hevosella on iso, varsin näyttävä liike: korkea, lennokas askel, suuri, nopea laukka ja näyttävä ravi, jossa istuminen on kaukana mukavasta. Liikkeen kokoamisen ja hallitsemisen opettaminen on valitettavan pitkä prosessi, sillä mieluiten Peeves itse liikkuisi pitkänä, etupainoisena ja matalana. Vaativa, kärsivällinen ratsastaja saa Helppo A -tasoisen hevosen kuitenkin kokoamaan itsensä ja käyttämään selkäänsä ja takaosaansa oikein. Sivusuuntainen liike, saati jalkojen huolellinen ristiin asettaminen on erityisen vaikeaa tälle järjen jättiläiselle.

Aktiivinen koulutus on kehittänyt hevosta myös esteillä. Ne ovat sille helpompia oppia ja hahmottaa kuin vaadittavat kouluratsastuksen liikkeet, ja ahkera työskentely puomi- ja kavalettisarjoilla on kehittänyt hevosen hahmotuskykyä ja tasapainoa hurjasti. Peeves myös nauttii hyppäämisestä ja yrittää yli silloinkin, kun kaikki ei mene ihan putkeen ja joku fiksumpi kieltäisi. Se on kaatunut esteellä useamman kerran, mutta sekään ei ole iskenyt tervettä itsesuojeluvaistoa ruunan mieleen. Hevosella on kiitettävästi hyppyvoimaa, ja sen hyppytekniikka on kehittynyt hyväksi. Lähestymisen arvioiminen on ruunalle kuitenkin edelleen vaikeaa, sillä se ei osaa säätää suurta laukkaansa sekoamatta rytmissä ja elleivät hevosen askeleet mahdu lähestymiseen, se tuppaa sekoamaan hätääntyneenä jalkoihinsa ja loikkaamaan yli miten voi. Peeves tarvitsee ratsastajalta paljon tukea selvitäkseen esteradalla; hevosella on tällä hetkellä hypätty puhtaasti metrin rataa. Maastoesteille sitä ei ole viety, sillä vaikka hevosen tasapaino on paljon parempi kuin sen tullessa, kissamaisen ketteräksi hevosta ei voi sanoa. Lehmänhermoinen ruuna on varma maastoratsu, joka ei säiky ja sätky myöskään raskaassa liikenteessä. Sillä voi maastoilla turvallisesti yksin ja seurassa, mutta Peeves seuraa tiukasti lajitovereita ja mikäli nämä saavat sätkyt ja lähtevät täyttä kiitoa kotiin, ruuna menee perässä. Ruuna usein innostuu maastoillessaan, varsinkin avoimessa maastossa ja tutuilla laukkapätkillä, ja pidätteiden läpisaamiseen voi mennä aikaa.