Julian van der Veen

P E R U S T I E D O T

Nimi: Julian Willem van der Veen
Ikä: 39; (21.02.1979) Alankomaat
Sukupuoli: Mies
Koulutus: HAVO-päättötodistus, 1996.
Ammatti: Menestynyt kouluratsastaja ja kouluratsastuspainotteinen valmentaja Rosings Parkissa huhtikuusta 2017. Julian pitää arki-iltaisin ja joskus viikonloppuisin valmennuksia kotitallilla, joskin suosii kannattavampia klinikoita; hän järjestää klinikoita kotitallilla kerran kolmessa kuukaudessa ja viettää yleensä kaksi viikonloppua kuukaudesta Manner-Euroopassa valmentamassa. Hänellä on tapana valikoida muutamia lupaavia ratsastajia henkilökohtaiseen valmennukseensa, suojateikseen, ja omille oppilailleen hän voi suostua pitämään myös yksityisvalmennuksia.

H E V O S E T

Julian on eleetön, hevosystävällinen ratsastaja, jonka apuja on usein vaikea nähdä: mies haluaa luoda ratsastuksellaan vaivattomuuden illuusion. Hän halveksii rollkuria ja kovia valmennusmenetelmiä ja haluaa hevosten liikkuvan vapaasti, motivoituneina tekemään yhteistyötä ratsastajan kanssa. Miehen vahvuus on teknisessä tarkkuudessa, täsmällisyydessä, harmoniassa sekä erityisesti hänen suosikkilajissaan, kürissa: hänet tunnetaan rohkeista, dramaattisista ja teknisesti erittäin vaativista vapaaohjelmista, joiden musiikki on sovitettu ammattilaisten kanssa osumaan täsmälleen miehen hevosten askeliin. Julian halveksii varman päälle pelaamista ja haastaa itseään jokaisella koreografioimallaan ohjelmalla siitäkin huolimatta, että virheet kostautuvat niissä selvästi. Onnistuneet radat ovatkin sitten lennättäneet miehen kouluratsastuksen huipulle ja yleisön suosioon, sillä lapsena rocktähden urasta haaveillut mies suosii energistä, hyvin rytmikästä ja usein tunnettuja rockmelodioita hyödyntävää musiikkia sekä usein lisää ratsastuksen vaatimustasoa ratsastamalla liikkeitä yhdellä kädellä.

Mies on ratsastanut nelivuotiaasta ja kilpaillut tavoitteellisesti sekä varsin menestyksekkäästi kouluratsastuksessa jo nuoruudessaan. Hän nousi kilpailemaan kansainvälisellä Grand Prix -tasolla perheensä omistamalla, mustalla hollantilaisorilla Blackbird ja pääsi orin kanssa edustamaan Alankomaita varasijalla vuoden 2008 Pekingin olympialaisiin. Vuodesta 2010 eteenpäin hän on kilpaillut myös nykyisellä menestysratsullaan Krakenilla, jonka kanssa hän on kahminut mitaleita sekä Euroopan mestaruuksista, World Cupeista, World Equestrian Gameista että olympialaisista: miehelle arvokkain saavutus on vuoden 2012 Lontoon olympialaisista saatu yksilöhopea kouluratsastuksessa.

Merkittävimmät sijoitukset
2016 Olympic Games, Rio de Janeiro; joukkueen 4. sija.
2014 FEI World Equestrian Games, Caen; yksilöpronssi, joukkuepronssi.
2013 European Championships, Herning; kaksi yksilöpronssia, joukkuehopea.
2013 FEI World Cup Final, Göteborg; yksilöhopea.
2012 Olympic Games, London; yksilöhopea, joukkuepronssi.
2012 FEI World Cup Final, 's-Hertogenbosch; yksilökulta.
2011 FEI World Cup Final, Leipzig; yksilökulta.
2011 European Championships, Rotterdam; kaksi yksilökultaa, joukkuepronssi.
2010 FEI World Equestrian Games, Lexington; joukkuekulta.
2010 FEI World Cup Final, 's-Hertogenbosch; yksilöhopea.
2009 European Championships, Windsor; yksilökulta, yksilöhopea ja joukkuekulta.
2008 Olympic Games, Beijing; varasijan edustaja.

Julian valittiin edustamaan Alankomaita myös vuoden 2016 Rio de Janeiron olympialaisiin, mutta hänen hevosensa loukkasi itsensä kuljetusmatkalla ja kisataival jäi siihen. Hevosen toivuttua syksyllä mies loukkasi ironisesti itse itsensä autokolarissa ja toipuminen on ollut hidasta, sillä Julian ei tahtoisi antaa itselleen tarvittavaa aikaa parantua. Mies suhtautuu hyvin intohimoisesti, suorastaan hartaasti kouluratsastukseen: hänen tavoitteensa on tehdä lajista tunnetumpaa ja paremmin ymmärrettyä, saada kouluratsastuksen kauneudelle sen ansaitsema arvostus. Tällä hetkellä hänen hevosillaan kilpailee Sylvia Stirling.

P E R H E

Van der Veeneillä on hevoset verissä, ja perheen nyt jo eläköityneet vanhemmat ovat edelleen aktiivisesti mukana Den Houtissa, lähellä Alankomaiden etelärajaa sijaitsevan puoliverisiittolan toiminnassa. Englantilaissyntyinen äiti muutti nuoruudessaan Alankomaihin ja on omistanut elämänsä sekä kuuden lapsen että tasokkaiden, koulupainotteisten kwpn-urheiluhevosten kasvattamiseen. Julianilla on kolme vanhempaa sisarusta sekä kaksi nuorempa sisarta, Bea sekä Ellen, joka toimii ratsuttajana perheen yrityksessä. Van der Veen Horses keskittyy laatuun määrän sijaan ja omistaakin useamman kuuluisan, menestykkäiden koululinjojen isän. Myös Julianin jumaloimat neljä sukulaislasta ratsastavat, joskin Ellenin lapset vasta junioritasolla; vanhemman sisaren tytär Amanda on Julianin valmennuksessa.

Julian on mennyt naimisiin Deirdren kanssa heinäkuussa 2017, ja mies otti työn vastaan Rosings Parkissa antaakseen naisen olla lähempänä perhettään. Aina omista lapsista haaveillut mies tulee olemaan vihdoin isä keväällä 2018, kun pariskunta saa kolmoset.

K O T I

Julian asuu vaimonsa, Deirdren, kanssa massiivisessa omakotitalossa Newcastlen ulkopuolella. He muuttivat uuteen kotiin alkuvuodesta 2018 ja palkkasivat samalla au pairin, Aurien auttamaan sekä kodin että lasten kanssa. Harmaan, valkoisen ja tummanruskean puun dominoima sisustus on sekoitus Deirdren tuomaa kodikkuutta ja Julianin suosimaa minimalistista funktionaalisuutta.

K I I N N O S T U K S E T

Hevoset ovat vieneet aina suurimman osan Julianin ajasta ja mielenkiinnosta, mutta mies arvostaa myös vapaa-aikaa. Hän kuntoilee tunnollisesti joka aamu, harjoittaen etenkin keskivartaloaan kuntosalilla sekä juosten silloin, kun jalka antaa sen anteeksi. Hän nauttii lukemisesta, mutta ahmii mieluiten paksuja, historiallisia teoksia, erityisesti mielenterveydeltään kyseenalaisten historian merkkihenkilöiden elämänkertoja, ja mies kehitti salaisen paheen Guitar Heron parissa revittelyyn sairaslomansa liikuntakiellon aikana. Julian on intohimoinen kokki, varsinkin kalan ja kotitekoisen sushin suhteen, ja nauttii hyville ystäville kokkaamisesta sekä kiireettömistä, rennoista illanvietoista. Hän rakastaa vahvaa, tuoretta kahvia, vanhaa arkkitehtuuria, historiallisia kaupunkeja, hiljaisia merenrantoja ja loppukesän pimeitä, lämpimiä öitä.

U L K O M U O T O

Kouluratsastajalla on armeijallisen hyvä ryhti, erinomainen kehonhallinta ja intensiivisessä, elekieleltään rikkaassa olemuksessa on vakaata, levollista itsevarmuutta. Hänellä on tapa liikkua pitkin, sulavin, tehokkain harppauksin ja kantaa itseään ylpeydellä, mikä antaa pitkälle miehelle luontaista auktoriteettia. Julian on hoikka, pitkäraajainen, 190-senttinen mies, joka pitää tunnollisesti huolta kunnostaan sekä urheilulla, lihaskuntoharjoittelulla että terveellisellä, harkitulla ruokavaliolla. Vierasperäinen aksentti on jäänyt hienovaraiseksi vivahteeksi muuten huoliteltuun puhetapaan, ja samettisen matala ääni nousee säännöllisesti miehen menettäessä malttinsa.

Iho on kalpeaa eikä aurinko tartu siihen herkästi. Hyvin tuuheat, karheahkot hiukset ovat luonnostaan mustat ja venähtäneet melkein leukamittaiseksi, loivasti laineikkaaksi harjaksi, jonka mies yleensä sukaisee huolimattomasti taakse. Kasvot ovat soikeat ja luustoltaan jylhät; poskipäät ovat melkein veistokselliset, otsa korkea, leuka vahva, suu sopusuhtainen ja suurehko nenä profiililtaan kyömy. Hienovaraisen miehekkäästi siistityt kulmat ovat tummat, ripset pitkät ja kalpean vaaleansiniset, kapeahkot silmät ovat usein siristyneet valoarkuudesta ja viuhkoittuneet kulmistaan naururypyille. Julianin lähinäkö vaatii lukulaseja, mutta mies vaivautuu harvoin käyttämään niitä.

Pukeutumistyyli on hillitty ja asiallinen ja koostuu kestävistä, laadukkaista vaatekappaleista. Julian suosii poolokauluksellisia kashmirneuleita, kauluspaitoja, suoria housuja ja tilaisuuden vaatiessa hyvinistuvia, tummia pukuja; talvisin hän käyttää pohjemittaista, mustaa villakangastakkia. Useimmin miehen päällä näkee kuitenkin ratsastushousuja, etenkin valkoisia, jotka hän onnistuu pitämään hämmentävän puhtaina. Hän käyttää vain mustia nahkakenkiä joko kävelykenkinä, jodhpureina tai ratsastussaappaina, varustautuu aurinkolaseilla kirkkaina päivinä eikä omista muita koruja kuin hillityn, valkokultaisen kihlasormuksen. Miehen pukeutuminen koostuu lähes täysin mustasta ja valkoisesta, vaikka joukossa on muutama yksittäinen harmaa, hillitty, murrettu ruskea ja laivastonsininen kappale; vain aavistuksen taikauskoinen hollantilainen kuitenkin käyttää melkein aina jotakin oranssia, varsinkin kilpaillessaan. Hän omistaa valikoiman oransseja sukkia, alusvaatteita, vöitä, solmioita, kelloja ja kalvosinnappeja.

L U O N N E

Valmentajana Julian van der Veenin maine kenties pelottaa herkempää. Miestä luonnehditaan ankaraksi, armottomaksi ja ehdottomaksi perfektioniksi, orjapiiskuriksi, joka ei tunne sääliä. Julianin valmennuksissa tehdään töitä alusta saakka eivätkä itkevät lihakset tai luihin menevä väsymys ole hyväksyttäviä syitä antaa periksi. Mies haastaa ratsastajia joskus äärirajoille ja on useamman kerran saanut valmennettavansa itkemään armottomalla kritiikillä, mutta valmentaja myös tuottaa näkyviä tuloksia. Hänellä on silmää nähdä potentiaalia jopa silloin, kun ratsastaja ei itse sitä näe, ja Julianilla on lahja kehua intohimoisella, kannustavalla vilpittömyydellä. Hän mieluummin kannustaakin kuin kritisoi; valitettavan harva vain ansaitsee kehuja.

Jos Julian on valmentajana ankara, hän on vielä vaativampi itseään ja omaa toimintaansa kohtaan. Miehellä on armoton työmoraali ja hän työskentelee väsymättömästi tavoitteidensa eteen, ruoskien itseään parempiin suorituksiin. Hän vaatii itseltään paljon myös ihmissuhteiden osalta, ja Julian uskookin vankasti lupausten pitämiseen ja luottamuksen ansaitsemiseen: hänellä on korkea moraali ja vahva kunniantaju. Julianin on harmikseen vaikeaa unohtaa oman luottamuksensa pettämistä ja antaa täysin anteeksi, vaikka hän parhaansa yrittääkin. Mies käy myös herkästi mustasukkaiseksi, mitä hän ei mielellään myönnä toivoessaan että olisi kypsempi. Hän uskoo ihmissuhteiden tärkeyteen ja vaalii niitä: Julian on hyvin uskollinen ja vilpittömän lämmin, tukeva ystävä läheisilleen.

Kuumaverisellä miehellä on kiehahteleva, kiivas temperamentti. Hän menettää herkästi malttinsa - minkä valmennettavat tuntevat usein nahassaan - sillä Juliania ei ole siunattu kärsivällisyydellä, vaikka mies kuinka pyrkii rauhalliseen, loogiseen lähestymistapaan elämässään. Hänellä on hyvin alhainen toleranssi asioille, joita hän inhoaa, kuten laiskuudelle, välinpitämättömyydelle, omahyväisyydelle ja hitaudelle, ja mies saattaa olla hyvinkin kovasanainen ja kovaääninen suuttuessaan. Julian on heittänyt ratsukkoja useamman kerran ulos valmennuksistaan hermostuttuaan käytöstapojen puutteeseen: esimerkiksi toisten ratsukkojen ajattelemattomasti kohteleminen on varma keino päästä valmentajan pahalle puolelle.

H I S T O R I A

Hevossukuun syntynyt poika on istunut huomattavasti suuremman osan lapsuuttaan satulassa kuin koulunpenkillä. Julian on tiennyt aina tulevansa rakentamaan elämänsä hevosten pariin eikä kunnianhimoinen mies asettanut tavoitteitaan matalalle edes kouluikäisenä. Hänen koulutodistuksensa onkin karsittu kokoon kotiopetustunneilla, sillä Julian on valmentautunut aktiivisesti sekä kotimaassa että Saksassa läpi elämänsä ja työskennellyt hyvin kurinalaisesti kohti haluamaansa. Vanhempien toiveita veljeään paremmin vastannut poika on kasvanut kilpaillen isoveljensä kanssa ja mahduttanut nuoruuteensa paineiden aiheuttamia kapinankin kausia, jotka kuitenkin kuihtuivat hänen huomatessaan niiden vaikutuksen elinikäisten tavoitteiden toteutumiseen. Hän on niittänyt mainetta jo junioriratsastajana, mutta laskee uransa todella alkaneen vasta vuonna 2008, kun hänet valittiin varasijan edustajaksi Pekingin olympialaisiin.

Vaihtovuotta varten Alankomaihin vuonna 2002 muuttanut Deirdre Cavanaugh kaappasi Julianin huomion niin tehokkaasti, että naisen palattua Irlantiin he jatkoivat etäsuhteessa lähes vuoden, ennen kuin mies koki menettäneensä luottamuksensa naiseen niin peruuttamattomasti että päätti suhteen. Eron jälkeen mies omistautui jälleen uralleen ja asuikin seuraavat neljä vuotta Saksassa; hän palasi Saksaan vielä uudelleen vuosina 2010-2011 ja 2013 niittäen mainetta sekä kouluratsastajana että -valmentajana. Mestaruuksia ja mitaleita urallaan kahminut Julian on mahduttanut elämäänsä pitkäikäisiä ystävyyksiä, lyhytikäisempiä parisuhteita ja virheitä, muttei yhtään niin kummittelevaa kuin toisen mahdollisuuden evääminen hänen sydämensä särkeneeltä irlantilaiselta.

Julian tapasi Deirdren uudelleen heinäkuussa 2014 ja siirsi elämänsä Irlantiin tammikuussa 2015. Kilpaileminen ja valmentaminen eivät käyneet yhtä kätevästi kuin Manner-Euroopasta, mutta mies ei halunnut päästää naista käsistään toista kertaa. Julianin menestys vei hänet edustamaan kotimaataan kouluratsastuksessa Rio de Janeiroon kesän 2016 olympialaisiin, mutta hänen hevosensa rikkoi itsensä kuljetusmatkalla, ja miehen toiveet toisesta henkilökohtaisesta olympiamitalista kuolivat lentokentälle. Vastoinkäyminen oli raskas tavoitetta kohti ankarasti työskenneelle Julianille, varsinkin hänen kilpakumppaninsa ollessa niin iäkäs, että Rio jäisi sen viimeisiksi olympialaisiksi.

Deirdre ja Julian menivät kihloihin marraskuussa 2016, ja Kraken, Julianin pitkäaikainen kilpakumppani, toipui vammastaan syksyn aikana, mutta ratsukon epäonneksi ratsastaja loukkasi itsensä marraskuun lopussa. Puhelimeen huolimattomasti ajaessaan puhunut Julian ajoi kolarin, jossa vaurioitti selkärankaansa ja rikkoi vasemman jalkansa, ja joutui useamman kuukauden sairaslomalle. Se oli ajaa urheilullisen, tekemään tottuneen miehen hulluksi - samoin hänen kihlattunsa. Mies otti vastaan valmentajan paikan Rosings Parkissa antaakseen Deirdren olla lähellä perhettään, mutta haaveilee muuttavansa joskus takaisin sukunsa luo Hollantiin.