Maryam Broadbent

Nimi: Maryam Antheia Milton Akiwande Genevieve Broadbent
Kutsumanimi: Maryam
Ikä: 35-vuotias (s. 03.03.1982)
Skp & siviilisääty: Nainen, sinkku

Asuminen: Asuu pienessä rivitaloasunnossa Stocksfieldissä. Liikkuu hopeisella Toyota Priuksella. Muuttanut Stocksfieldiin työpaikkansa perässä, ja asui aikaisemmin Middlesboroughin Linthorpessa käydessään töissä Westfieldin ratsastuskeskuksella Middlesboroughin eteläliepeillä.

Ammatti ja koulutus: Kouluvalmentaja Rosings Parkissa. Ratsastuksenopettajan tutkinto - työtausta kuitenkin varsin kirjava sisältäen hevosten kanssa työskentelyn lisäksi vapaaehtoistyötä ja palkallista työtä ympäri maailmaa. Käynyt koulutuomarin kurssit (list 4/medium-tason tuomari) hajanaisesti vuosina 2013-2014 mutta ehtinyt tuomaroida itsessään vielä vähän.

Perhe: Edesmenneet vanhemmat isä Carlisle Broadbent († 1992, 42) ja äiti Alexis Broadbent os. Hightower († 1992, 38), setä Amos Broadbent (65), sedän vaimo Aurora Broadbent (66) ja heidän aikuiset lapsensa Blanche (37), Breanne (33) ja Braden (30) Broadbent ja heidän perheensä. Maryam laskee perheeseensä myös ulkomailta, erityisesti Etelä-Afrikasta, saadut hyvät ystävänsä.

Harrastukset: Luonnollinen hevosmiestaito, hevoshieronta, maalaaminen, jousiammunta, lukeminen, matkailu, postikorttien keräily, patikointi, nuorena harrastanut myös taekwondoa

Muuta: Puhuu äidinkielensä englannin lisäksi espanjaa, saksaa, portugalia, afrikaansia, arabiaa ja hieman Zulua ja Swazia. Näiden lisäksi matkoilta on tarttunut monesta muustakin kielestä perussanastoa ja tervehdyksiä. Syö ja elää vegaanisti. Ei käytä sosiaalista mediaa kovin aktiivisesti, vaikka tekikin facebook-tilin 2012 ystävien pitkän suostuttelun jälkeen.

Hevonen: Ambrosia ja Edward Douglasin Whirlwind Romance kisauksessa


Hevoset tulivat Maryamin elämään 90-luvun alussa, kun hän alkoi ratsastamaan setänsä ja tätinsä hevosia. Aluksi hän ratsasti heidän mielikseen mutta oppi lopulta rakastamaan hevosia ja ne toivatkin kaivatun henkireiän surulliselle nuorelle tytölle. Parhaimmillaan Maryam kävi tallilla joka päivä ja alkoi nopeasti kehittymään kun pääsi setänsä ystävän valmennettavaksi. Isänsä veljen perheen hevoset vaihtuivat vuonna 1994 omaan ensimmäiseen hevoseen, Ginger-tammaan. Se oli ostovuonna 10-vuotias ja jo syntyessään todellinen viilipytty ja erinomainen kisakaveri ja opetushevonen Maryamille. Maryam kiintyi tammaan todella ja nousi sen kanssa seuraavina vuosina helpoissa luokissa A-tasolle. Vuonna 2000 harrastus sai uusia tuulia ammatinopinnoista ja Ginger ja Maryam siirtyivät vaativan B:n luokkiin.

Vuonna 2005 alkanut maailmanmatka toi haasteita rakkaan harrastuksen jatkamiseen ja ammattin harjoittamiseen, mutta Maryam löysi useimmissa maissa tiensä hevosten selkään. Asetuttuaan Etelä-Afrikkaan hän pääsi käymään hyvällä kunnon tallilla ja valmennuksissa ja palattuaan Englantiin hän lähti treenaamaan uuden hevosensa Ambrosian kanssa ja kohosi seuraavien vuosien kanssa upean kouluhevosen kanssa Grand Prix-tasolle asti kisaten pitkin Englantia ja lopulta myös kansainvälisesti. Kansainvälinen kisaaminen ja pelkällä kisaamisella itsensä elättäminen eivät kuitenkaan olleet, mitä Maryam halusi elämältään, joten lopulta pidemmät kisamatkat vähentyivät ja nainen alkoi valmentamaan ja sivussa ratsuttamaan enemmän.

Ratsastajana Maryam on rehti reilu, kannustava ja puhelias. Hän ratsastaa ennemmin ilman turhia varusteita ja saattaakin ottaa välillä satulan kokonaan pois tai ratsastaa aivan ilman jalustimia. Myöskään ääniavuista ja -kehuista ei ole pulaa ja hän jutteleekin hevoselleen kuin ihmiselle. Maryamin istunta on tasainen ja eleetön, kuten tämän tasosta saattaakin päätellä. Hän on ehdottoman koulupainotteinen ratsastaja, sillä mitä tulee esteisiin on Maryam varsin toivoton. Vauhtia tai yllättäviä tilanteita hän ei kuitenkaan hätkähdä ja antaakin hevosensa ennemmin kiihdytellä kuin nyhvätä paikallaan. Valmentajana hän on tiukka ja ehdoton, mutta kannustava ja lähtee aina valmennukseen hymysuin ja iloisin mielin. Hän ei ole hikipinko ja antaa mielellään palautetta ratsastajille, jotka lähtevät töihin hevostensa kanssa liian ärtyisin ja tiukin mielin. Hänelle ratsastaminen on aina ennen kaikkea nautintoa ja yhteistyötä.



Hiusten väri: Vaaleat
Silmien väri: Metsänvihreät
Pituus: 174cm

Maryamista näkee kaukaa, ettei hän ole viettänyt elämäänsä vain Ison-Britannian sateisella ja kolealla kamaralla. Hänen ihonsa on vahvasti ruskettunut ja hieman auringosta vahingoittunutkin, ja luonnonvaaleat, maantienhaaleat hiukset ovat vielä entistään vaalentuneet auringossa. Hiukset laskeutuvat pitkälle alaselän kohdille ja ovat varsin luonnollisessa laineikkaassa ja hieman pörröisessä tilassa. Ne ovat Maryamin todellinen leijonanharja, ja nainen on tottunut siistimään niitä matkan varrella tai kotona keittiösaksilla. Pituutensa ja volyyminsa ansiosta ne ovat aukinaisena yleensä tiellä ja Maryam pitää niitä siksi suttuisella nutturalla päälaella tai ranskanletillä selkää pitkin. Kauneudenhoito ei ole Maryamin vahvuuksia myöskään meikkaamisen osalta, sillä asiat kuten ripsiväri tai huulipuna ovat tuntuneet matkoilla aina varsin turhilta ja naurettavilta. Maryam onkin vain aivan välttämättömimpiä tilaisuuksia lukuunottamatta meikittä. Juhliin hän saattaa laittaa kevyesti vaikkapa huulipunaa, mutta hän tuntee itsensä helposti maalatuksi ja teennäiseksi.

Maryamin kasvonpiirteet ovat viehättävät ja hänen kasvonsa laihat. Poskipäät ovat selvät ja pyöreät, kulmat hiusten kanssa samaa paria vaaleat ja silmät pyöreät ja kauniit tummanvihertävät. Nenä on kapea ja suora, vain aavistuksen kaartuva. Maryamista on matkailujensa ja patikkaretkiensä saatossa keholtaan muodostunut voimakas ja kestävä, eikä nainen säikähdä pieniä tai suurempiakaan kolhuja. Pituutta hänellä on 174cm ja hän kulkee erinomaisessa ryhdissä ja pitkin askelin. Lapsuuden auto-onnettomuudessa Maryamin vasen jalka murtui vakavasti ja vaikka jalka parantui lähes täydellisesti on tapahtumasta jäänyt vasempaan sääreen juuri polven alapuolelle jäänyt 7cm arpi.

Naisen vaatevalikoima on juuri niin käytännöllinen kuin hän itse on. Maryam suosii istuvia huppareita, farkkuja, haaremihousuja, capreja ja löysiä t-paitoja. Niitä satunnaisia juhlavampia tilaisuuksia varten hän on panostanut ostamalla ballerinat ja ja muutamat siistit suorat hameet ja paidat muttei ole pitänyt mekkoa päällään sitten lapsuutensa. Arkisesta tyylistään huolimatta vaatekaappi ei ole täynnä halpaa tai kulahtanutta tavaraa vaan niin omasta halustaan kuin Amoksenkin vaatimuksesta Maryam elää laadukkaissa vaatteissa ja kengissä. Maryam ei kuitenkaan omista mitään eläintekoista, kuten nahkavaatteita ja -tavaroita, ja suosii ekologisia merkkejä yhtälailla. Väreiltään vaatteet eivät myöskään rajoitu maan väreihin vaan Maryam viihtyy kirkkaissakin väreissä ja pitää lempivärinään taivaansinistä.



Maryamin aatemaailmaa pyörittävät sanat elämänilo, vapaus, luonto ja lojaalius, ja ne näkyvät vahvaluontoisen ja itsenäisen naisen luonteessa selvästi. Maryam on hyvin paljon kuin vanhempansa, vaikka he olivatkin varmasti vielä tytärtään erikoisempia persoonia. Hän näkee matkailun ja maailman näkemisen enemmän elämäntapana kuin hupina ja on heidän tapaansa todella auttamisaltis, seikkailunhimoinen ja sopeutuvainen ihminen. Pienestä pitäen mitä erikoisimpiin paikkoihin, ruokiin ja asioihin tottunut Maryam ei ole nirso mitä tulee elintasoon ja hän pärjääkin nyt aloilleenasetuttuaankin varsin vähällä. Hänestä huokuu välitöntä lämpöä ja positiivisuutta, joka ei tunnu laantuvan koskaan, sillä nainen on yleisesti ottaen hyvin tyytyväinen omaan elämäänsä eikä suostu pettymään itseensä tai muihin ympärillään. Näistäkin syistä ratsastuksenopetus ja valmentaminen ovat olleet Maryamille oivallinen ura, sillä hän ei lakkaa kannustamasta ratsastajiaan ylittämään odotuksensa hevostensa parissa.

Maryamista saa helposti ituhippimäisen luonnonlapsen ensivaikutelman, joka on tietysti henkilöstä riippuen joko hyvä tai huono asia. Maryam itse ei näe sitä kumpanakaan, sillä hänelle on aina ollut ja tulee aina olemaan itsestäänselvyys kunnioittaa luontoa, viettää aikaa luonnossa ja eläinten parissa ja olla syömättä ja käyttämättä eläintuotteita. Maryam onkin todella sujut kaikkien eläinten kanssa, joskus jopa enemmän kuin ihmisten. Hän on hyvin itsenäinen persoona ja tottunut vanhempiensa kuoleman jälkeen toimimaan itsekseen, vaikka saikin tukea monelta taholta muutettuaan Englantiin. Joskus hän unohtuu liiankin omiin oloihinsa ja voikin vaikuttaa erakolta sitä tarkoittamattaan. Loppupeleissä Maryam on kuitenkin sosiaalinen ihminen ja voi jumahtaa keskustelemaan syntyjä syviä pitkäksikin aikaa sopivan keskustelukumppanin kanssa. Erityisesti valmennuksissaan Maryam on enemmän kuin mielellään äänessä ja pulputtaakin ties mitä faktoja sen päivän uutisista tai oikeasti valmennukseen liittyvistä asioista.

Vaikka Maryam viihtyikin ratsastuksenopettaja-opinnoissaan, hän ei ole koskaan ollut kovin teoreettinen ja kirjaviisas ihminen. Enemmän kuin koulut olisivat koskaan voineet opettaa Maryamille, on hän oppinut vapaaehtoistöissä kaikkialla maailmassa, oli se sitten talojenrakennusta Namibiassa, englannin opettamista Nepalissa, villieläinten suojelua Kuubassa tai jotain aivan muuta.

Maryam on huono antamaan periksi. Hän ei ole tottunut luovuttamaan ja vaatiikin usein itseltään varsin paljon niin ratsailla kuin muissa elämänsä osa-alueissa. Vaikka biologiset vanhemmat ovat olleet poissa hänen elämästään jo yli 20 vuotta, on Maryamilla silti tietty halu miellyttää vanhempiaan ja tehdä asiat kuten he näkisivät parhaaksi. Tästä syystä esimerkiksi monet kummalliset harrastukset ja tavat, kuten esimerkiksi postikorttien keräily ovat jääneet päälle. Enää Maryam ei niinkään sure vanhempiaan ja puhuu ja muistelee heitä mielellään, mutta todellisuudessa asia satuttaa häntä vieläkin enemmän kuin hän kenellekään kehtaa tunnustaa. Vaikeudet elämässä ovat muodostaneet naiselle varsin vahvan kuoren.



1982: Maryam Antheia Milton Akiwande Genevieve Broadbent syntyi Etelä-Afrikassa Port Elizabethissä kahdelle varsin onnelliselle vanhemmalle, eläinlääkäri Carlisle Broadbentille ja arkeologi Alexis Broadbentille ensimmäisenä ja ainoana lapsenaan.

1982-1986: Maryamin vanhemmat asettuivat Port Elizabethiin neljäksi vuodeksi tyttärensä syntymän jälkeen. He viihtyivät kaupungissa erinomaisesti ja kiintyivät muutenkin vuokraamaansa taloon ja ystäväpiiriin, joka heidän ympärilleen kerääntyi. Kun Maryam täytti neljä, he kuitenkin halusivat näyttää tyttärelleen maailmaa ja ottivat tavaransa ja lähtivät.

1986-1992: Seuraavien kuuden vuoden ajan Maryam matkusti vanhempiensa kanssa pitkin Aasiaa ja Amerikkaa, asettuen harvoin aloilleen yli vuodeksi. Maryam rakasti vanhempiensa elämää ja sitä miten paljon hyvää he saivat aikaiseksi matkoillaan ja miten erikoisia asioita hän itse pääsi näkemään. Hän oppi monia kieliä englannin lisäksi ja sai ystäviä ympäri maailmaa. 18.06.1992 Alabamassa kaikki kuitenkin muuttui, kun perhe oli matkalla autolla kaupoilta hotellille, jossa he yöpyivät, ja joutuivat nokkakolariin. Vanhemmat eivät selvinneet törmäystä, mutta takapenkillä istunut Maryam jäi henkiin ja selvisi murtuneella jalalla, aivotärähdyksellä ja mustelmilla.

1992-1995: Kaikkea iloa ja onnea seurasivat nyt Maryamin elämän surullisimmat vuodet, kun hänet lähetettiin yksin Alabamasta Englantiin, isänsä veljen perheen luo asumaan. Vaikka Maryam oli sukujuuriltaan täysin englantilainen, ei hän tuntenut kuuluvansa yorkilaiseen isoon taloon ja käymään tavallisessa koulussa ja pitämään päällään kutiavaa koulupukua. Amos ja Aurora Broadbentin elämä oli kuitenkin turvallista ja he oppivat rakastamaan edesmenneen läheisensä lasta kuin omaansa.

Kesällä 1993, kun Maryam oli 11-vuotias, Aurora-täti sai vihdoinkin suostuteltua tytön tulemaan hänen mukananaan hevostalleille. Siitä kesästä lähti tytön lopunikäinen kumppanuus hevosten kanssa ja into ratsastusta kohtaan vain nousi nousemistaan. Varakas perhe kannusti Maryamin uutta harrastusta enemmän kuin mielellään, eikä mennyt kuin vuosi kun hän sai oman ensimmäisen hevosensa Gingerin.

1995-2000: 18-vuotiaaksi saakka Maryam asui sedällään ja tädillään ja ratsasti Gingerillä aina kehittyen ja hevoseensa kiintyen. Ginger oli erinomainen opetusmestari ja juuri sopivan tasokas, että Maryam saattoi myös kisata sillä helppoja koululuokkia ja saada laadukasta opetusta yksityistallin valmentajalta. 18-vuotiaana ei tullutkaan perheelle yllätyksenä, että Maryam halusi lähteä opiskelemaan hevosalaa, ja vaikka he arvostivatkin akateemisempia uria, eivät he voineet vahvamielistä nuorta naista estää.

2000-2004: Neljä seuraavaa vuotta Maryam opiskeli ratsastuksenopettajaksi ja otti mukaan kaikenlaisia muitakin kursseja ratsutuksesta luonnolliseen hevosmiestaitoon. Ensimmäistä kertaa "koulussakäyminen" maistui joltain, kun aiheena oli rakas harrastus.

2004-2005: Kun opinnot olivat valmiit Maryam sai töitä Leicesteristä ratsastuskoulusta ja lähti työelämään innoissaan. Vaikkakin ihania hevosia täynnä, tasapaksu arki kyllästytti vanhempiensa tapaan seikkailunhaluisen naisen alle vuodessa. Maryam huomasi, että kaipasi ulkomaille.

Vuoden 2005 toukokuussa Maryam lopetti työt ratsastuskoululla, antoi Amokselle ja Auroralle tehtäväksi pitää huolta rakkaasta, jo vanhasta Gingeristä ja pakkasi kaiken tarpeellisen rinkkaan ja lähti Eurooppaan patikoimaan. Askeettinen matkailu muistutti rakkaista vanhemmista ja oli Maryamin elämän yhtä parasta aikaa ollen täynnä sattumuksia ja mitä erikoisimpia vapaaehtoistöitä.

2005-2010: Kierrettyään 10 Euroopan maan läpi Maryamin tie vei Afrikkaan. Afrikassa, Tansaniassa, Mosambikissa ja Etelä-Afrikassa, matkaaminen oli erityisen nostalgista ja sai hänet palaamaan juurilleen Port Elizabethiin ja jäämään sinne vuodeksi kaiken matkailun jälkeen.

Kun Maryamin matkailut lähtivät venymään aikaisempaa pidemmäksi, Amos ja Aurora yrittivät useampaan otteeseen suostutella Maryamia takaisin Englantiin ja vakiinnuttamaan elämäänsä. Tarpeeksi monta uhkavaatimusta ja suostuttelukirjettä saatuaan Maryam palasi Etelä-Afrikasta Englantiin ja Yorkiin. Nainen ei pysynyt kauaa paikallaan lapsuudentalossaan, vaan löysi töitä ratsastuksenopettajana Middlesbroughista ja muutti sinne. Amos ja Aurora halusivat antaa Maryamille yhden syyn lisää jäädä Englantiin ja ostivat hänelle kauniin kisahevosen, holsteintamma Ambrosian. Vaikka Maryam ei välittänyt perheensä suurista lahjoista ja vaikka hän oli ratsastanut matkoillaan, oli uusi hevonen kuitenkin suuri ilo ja Maryam kiintyi Amberiin nopeasti.

2010-2017: Seitsemän vuoden aikana Maryamin elämä on kuin onkin vakiintunut Ison-Britannian maankamaralle, joskin nainen on karannut kotimaastaan lomamatkoille niin Afrikkaan kuin muuallekin tasaisin aikavälein. Vuosien aikana hän ja Ambrosia ovat myös kehittyneet yhdessä ja keränneet paljon kisakokemusta, nyt viimeisimpinä vuosina myös Grand Prix-tasolta asti. Kumpikin ratsukon osapuoli nauttii kisaamisesta, joskin kotikentällä meno on useimmiten paljolti rennompaa, eikä Maryam ole ikinä tiukkapipoisesta ratsastamisesta nauttinutkaan. Uusi työpaikka Middlesboroughissa laadukkaalla ratsastuskeskuksella osoittautui myös mitä parhaimmaksi kokemukseksi, sillä se tarjosi Maryamille monia uusia kokemuksia ja vaihtelevat ratsutukset, tunnit, valmennukset ja menevä talliarki pitivät naisen varpaillaan. Parisuhteiden osalta Maryam on pysynyt varsin omissa oloissaan, vaikka seurustelikin puoli vuotta vuonna 2013 erään tutun kanssa.

Vuoden 2017 keväällä Maryam kuitenkin jätti keskuksen ja siirtyi Rosings Parkiin kouluvalmentajaksi, etsimään jälleen uusia tuulia elämäänsä.



Suosikit:
Väri - keltainen, maastonvihreä
Vuodenaika - kesä
Musiikkigenre - 60-80-luvun rock ja blues
TV-sarja - Buffy the vampire slayer, Bones
Elokuva - The Silence of the Lambs
Vaate - vaaleankeltainen t-paita
Kengät - vaelluskengät
Paikka - heinävintti
Juoma - appelsiinimehu
Ruoka - vegaaniset suklaakeksit

Asuminen:
Maryam asuu Stocksfieldissä, kahden ja puolen tuhannen asukkaan kylässä, pienessä rivitaloasunnossa. Rivitaloasuminen on kohdellut naista hyvin, ja hän on ystävystynyt seinänaapureidensa kanssa, kuten ystävystyy helposti melkein kenen kanssa tahanasa. Talo on varsin koruton, tummasta puusta ja vaaleasta kivestä tehty viiden talon rivi. Se ei huutele hienoudellaan, mutta sopii Maryamille, joka asuisi asuntovaunussa tai miksei teltassa tarpeen vaatiessa. Varsin tavanomaisen talon sisältä paljastuu kuitenkin eksoottinen, Maryamin elettyä elämää huokuva asunto. Sen jokainen seinä tuntuu olevan eri sävyä ja eri maailmaa, kun niitä koristavat erilaiset matkojen varrelta mukaan tarttuneet koriste-esineet, taulut, kartat ja muu tilpehööri.
Huonekalut ovat yhtä monenkirjavia kuin Maryamin matkamuistot, mutta monet ovat tummia ja raskaita puuesineitä, joita Maryam ei mielellään paikasta toiseen siirtele jo pelkästään niiden painon takia. Olohuonetta dominoi keskelle asetettu tumma arkku, joka toimii niin säilytyslaatikkona kirjoille ja DVD:eille, kuin sohvapöytänä. Sen alla komeilee paksu ja pehmeä, tummanpunainen itämainen matto, jonka Maryam osti Iranista aikoinaan. Se sopii kuin valettu kahden elämää nähneen tumman kangassohvan väliin.
Niin hämyinen, pölyinen kuin sekainenkin Maryamin asunto on ulkopuolisen silmin, Maryamille se on ikuinen muistutus siitä mitä kaikkea upeaa löytyykään Englannin ulkopuolelta. Hänelle asunto on hallittu kaaos ja hän tietää tasan tarkkaan missä mikäkin asia on.

Asunnosta löytyy alakerrasta hieman muuta asuntoa modernimpi ja käytännöllisempi keittiö, vaikkei sekään kiistele talon muun teeman kanssa väreineen ja sekalaisine tavaroineen, WC ja olohuoneen yhteydessä oleva ruokailutila. Yläkerrassa on kylpyhuone ja kaksi makuuhuonetta, joista toista reilusti pienemmän Maryam on muovannut kirjasto/toimistohuoneeksi. Sama tummapuinen ja tummasävyinen teema jatkuu yläkertaan. Kierreportaiden violettia seinää koristavat erilaiset Afrikasta mukaan tulleet taideteokset ja hieman kammottavaksikin koettu maski, jonka Maryam sai lahjaksi.

Makuuhuone on lähes täysin ruskean ja punaisen eri sävyin sisustettu. Makuuhuoneista isompikaan ei ole valtava ja suuri sänky vie siitä suurimman osan. Isoja hienouksia Maryam ei tosin huoneeseensa kaipaakaan, ja sängyn viereen mahtuva pieni yöpöytä täynnä kirjoja, papereita ja muita pikkutavaroita, seinän verran vaatekaappia, pieni hyllykkö ja sängyn jalkopäätyä vasten asetettu pieni penkki ovat hänelle tarpeeksi.

Olohuoneen päädystä pääsee ulos takapihalle, joka on varsin standardisoitu muiden naapuriasuntojen pihojen tapaan. Sillä on kapea terassi, yksi puu, puskaa ja satunnaista kukkapenkkiä ja varsin tylsä istuinryhmä. Maryam viihtyy ulkosalla, mutta viettää varsin harvoin aikaa omalla takapihallaan eikä pidä siitä täten huoltakaan. Kesäisin hyvällä säällä hän juo ulkotuolilla teet tai menee istumaan iltaa naapurin takapihalle, jotka ovat paljon paremmassa kunnossa kuin hänen, mutta siihen se jää.

Maryamin nimen tarina:
Maryam Antheia Milton Akiwande Genevieve Broadbentin varsin eksoottisilla nimillä on jokaisella tarina takanaan, jotka Maryam osaa ulkoa, ja joita hän ei ole koskaan kyllästynyt kertomaan asiasta kiinnostuneille.

Maryamin tarina alkaa Kreikasta, jossa vasta naimisiin menneet vanhemmat Carlisle ja Alexis viettivät 2 vuotta ennen 80-luvun vaihdetta. Eläinlääkäri Carlisle teki töitä pienellä klinikalla kun arkeologi Alexis taas teki töitä museolle. Historianrakastajana Alexis sukelsi töidensä ohessa myös Antiikin Kreikan mytologiaan eikä mennyt kauaa ennenkuin Iliakset ja Odysseiat, jumalatarut ja muut ihastuttavat yksityiskohdat Kreikan menneisyydessä olivat ihastuttaneet Alexiksen täysin ja saaneet hänet päättämään, että jos hän vielä saa tyttären, tämän tyttären nimessä on jonkin kreikkalaisen jumalattaren nimi heidän kunniakseen. Voitte kuvitella äidin ihastuksen, kun lapsen sukupuoleksi paljastui tyttö. Antheia valikoitui kaikkien muiden jumalattarien joukosta tyttären toiseksi nimeksi ja on muunmuassa lupausten, ystävyyden, kunnian ja rakkauden jumalatar. Kummankin vanhemman mielestä tämä nimi sopi heidän upealle tyttärelleen parhaiten ja Maryam uskookin, että hänen rakkautensa luontoa kohtaan on yhteydessä tähän nimivalintaan.

Matkailu oli avioparin elämäntapa eikä mennyt kuin hetki kun he olivat jo määräaikaisten työsuhteidensa välissä lähteneet lomamatkalle Australian länsirannikolle ja olivat bussimatkalla Sydneystä Melbourneen.

Milton oli romanttinen pieni kaupunki, jossa vanhemmat arvelevat Maryamin tarun alkaneen. Se oli alunperin vain pysähdys matkan varrella, mutta tulevaisuutta ajatellen varsin merkittävä sellainen. Vanhemmat muistelivat mielellään rauhallista iltakävelyä kaupungin kapeaa kävelytietä pitkin ja kuinka he eksyivät pysähdyspaikalta täysin käännyttyään kävelläkseen erään mäen päälle.

Yhdeksän kuukautta myöhemmin pariskunnan matkat olivat vieneet heidät Australiasta Etelä-Afrikkaan, jossa kumpikin vanhemmista työskenteli pienessä sairaalassa. Maaliskuisena, pehmeän lämpimänä aamuna Carlisle ja Alexis kiirehtivät sairaalaansa ja pian Maryam-tytär syntyi. Akiwande oli synnytyksessä auttaneen sairaanhoitajan nimi, ja tuoreet vanhemmat halusivat kunnioittaa erittäin mukavaa miestä ja ystäväänsä nimeämällä tyttärensä hänen mukaansa.

Nimet Maryam ja Genevieve ovat vanhempien isomummojen nimet, joten tyttären nimessä on jotakin vanhaa, uutta, lainattua ja omaa. Maryam Hightower, omaa sukuaan Harold, kuoli ennenaikaisesti 25-vuotiaana (vuonna 1930) keuhkokuumeeseen ja jätti taakseen aviomiehensä Noah Hightowerin ja nuoret heidän yhteiset lapsensa 4-vuotiaan Andrew'n ja 2-vuotiaan Alyssan.
Genevieve Broadbentin tarina ei ollut yhtä surullinen mutta on kulkenut sukupolvien yli yhtä lailla ja symmetrian vuoksi Alexis ja Carlisle halusivat kunnioittaa kumpaakin isoisovanhemmista.

Alexikselle ja Carlislelle oli tärkeää, että tyttärelle kastettu nimi heijasteli sitä, miten ainutlaatuisena he näkivät ainoan lapsensa. He elivät monin tavoin erikoista elämää, eivätkä tavanomaisesta poikkeavat lapsennimet olleet heille ongelma vaan enemmänkin itsestäänselvyys, eikä näin tytärkään oppinut häpeämään nimeään tai tarinaansa.

Nimensä ja sen tarinat ovat Maryamille myös elävä muisto hänen vanhemmistaan, joita hän muistelee rakkaudella. Ne aiheuttavat naisessa surua ja kaipuuta mutta 20 vuoden aikana nainen on oppinut arvostamaan vanhempien kanssa vietettyä upeaa aikaa ja heidän rikasta menneisyyttään, jossa ei ollut itse vielä mukana, mutta josta on saanut vuosien varrella kuulla fantastisia tarinoita.