Kenttätyötä

Kummempaa ohjeistusta William ei osakseen saanut, mutta oletti että toinen halusi hänen olevan takana näin asennosta päätellen. Mitään mies ei enää tässä kohtaa koittanut sanoa, kaikki tuntui vai omituiselta ja vieraalta. William asettui aavistuksen itseään vanhemman miehen jalkojen väliin, vieden sitten kätensä tukemaan omaa varttaan. Tuntui niin väärältä tehdä mitään tällaista ilman kunnollista esileikkiä. Brunette nielaisi pienesti ja asetteli elimensä kärjen toisen pakaroide väliin, koittaen löytää oikeaa kohtaa ja kulmaa. "Sano sit jos sattuu." Mies vielä mutisi ennen kuin teki mitään kummempia löydettyään oikean kohdan. William puri alahuultaan, aloittaen hyvin varovasti sisään työntymisen. Oli mahdotonta kuvailla kuinka hyvältä tämä tuntui, vaikka tilanne kaikin puolin kömpelö olikin. Saatuaan kärjen sisälle, odotti mies hetken ennen kuin jatkoi. Pitihän toiselle antaa vähän tilaa ja aikaa tottua. Kädet hakeutuivat ottamaan pidemmän miehen lanteilta tukea Williamin työntyessä yhä syvemmälle. Huulilta karkasi mielihyvästä kertova henkäys. "Se on nyt sisällä." Mies mutisi hiljaa ja hieroi pehmeästi sormenpäillään Artemiksen lanteita. Liha hänen elimensä ympärillä tuntui kuumalta ja tässä tavallaan jopa harmitti, että oli kumi välissä.

Artemikselle se ensimmäinen suihinotto oli ollut jo totuttua enemmän esileikkiä. Olo oli edelleen siitä nuupunut,mutta pikku hiljaa mieskunto tuntui taas heräävän samalla kun hän valmisteli itseään.

Pikemminkin tuntui oudolta että toinen osapuoli huolehti. Joko hän oli törmännyt inhottaviin miehiin aikoinaan tai sitten tämä oli erityisen huolehtiva ja hellä. Pahimmallakaan tahdolla Artemis ei voisi sanoa, etteikö olisi nauttinut siitä hellyydestä ja huolenpidosta siinä hetkessä. Sattuihan se,kuten oletettavasti aina,mutta ei sietämättömän paljon. Pitkät sormet kietoutuivat rutistamaan lakanoita,samalla kun hän keräili aavistuksen jännittynyttä olemustaan.

William liikautti kokeillen lanteitaan, kun toinen ei kerta ollut mitenkään protestoinut tilannetta tähän mennssä. Oma liikahdus sai hänet huokaisemaan ääni väristen. Hetken aikaa brunette haki hyvää rytmiä, koittaen löytää liikkumistapaa josta Artemis nauttisi kaikkein eniten. Mies vapautti toisen käsistään hyväilemään alla olevan selkää ja kylkiä, mutta piti toisen edelleen ottamassa tukea tuon lanteista. Hengitys kävi yhä raskaammaksi ja lihaksissa alkoi tuntua pieni polte yllättävänkin nopeasti. Ilman humaltuneisuuttaan brunette olisi varmastikin koittanut käyttää käsiään vähän täsmällisemmin, mutta tässä tilassa koordinaatio ei vaan riittänyt ihan kaikkeen. Aivot tuntuivat samaan aikaan täysin tyhjiltä ja siltä, kuin olisivat pakahtumassa ajatustulvaan.

Kovin kauaa William ei tätä kestänyt, liekö syynä takana ollut pitkä tauko vai humaltuneisuus, vai peräti molemmat. Lähestyvä orgasmi varmastikin kuului hengityksestä. Brunette kiihdytti hetkeksi tahtiaan, tehden sitten muutaman vähän kovakouraisemman liikkeen lanteillaan ennen kuin jättäytyi paikoilleen. Huulilta pääsi katkonainen huokaus ja mies puristi seuralaisensa lanteita ehkä vähän turhankin kovaa. Korvissa humisi ja päässä heitti, mutta olo oli upea. William painoi otsansa vanhemman miehen selkää vasten, hengitellen siinä hetken. Piakkoin herra kuitenkin muisti, että olisi ihan kohteliasta vetäytyä uloskin. Will vei toisen kätensä haaroihinsa ja piti kondomista kiinni vetäytyessään kokonaan ulos. Mies nousi sen verran ylös, että otti kumin pois, sitoi sen ja laittoi huoneessa olevaan roskakoriin. Tämän jälkeen mies palasi takaisin sänkyyn, kellahti Artemiksen viereen ja kietoi kätensä tuon ympärille. Saattoihan se toisen mielestä olla vähän ikävää, mutta hän ainakin kaipasi läheisyyttä.

Artemiksen aivot kävivät täydellisen tyhjällä, kiitos alkoholin aiheuttaman tyhjentymisen, ja sen että hän oli saanut jo kerran sen hyvän olon huipentuman, joka sai päässä humisemaan enemmän kuin humala. Silti oma käsi hakeutui puoliksi uudelleen kovettuneelle miehuudelle. Ei hän kestäisi sitä että jäisi siihen tilaan. Williamin näkemä vaiva hänen nautinnostaan tässäkin asetelmassa kannatti. Hieman ennen toista Artemis jännittyi uudelleen,yllättämättä tällä kertaa ketään äskeisen tavalla.

Kapealle lantiolle oli jäänyt kevyesti punertavat jäljet Williamin puristamisesta, mutta se ei haitannut kun tummatukka sai vihdoin lysähtää sängylle kyljelleen. Hän ei ollut oikein halailevaa tyyppiä, mutta ei pistänyt vastaan kun tuli vedetyksi kainaloon sillälailla. Hengitys oli edelleen hieman raskasta ja epätasaista. Pitäisi lopettaa tupakointi niin ei keuhkot rasittuisi niin. Hah, aivan kuin hän voisi tehdä niin. Kukaan ei haluaisi kokea nikotiininpuutteesta kärsivää Artemista, erityisesti jos mies valmentaisi. Hän puuskahti ja sulki silmiään hetkeksi. Jos oli oltava kainaloikkain miltei lusikassa, hän ei kokenut tarvetta enää puhumiselle.

Olo oli väsynyt, lähinnä alkoholin takia, mutta William koitti silti keskittyä vielä hetkeksi huomioimaan seuralaisteen. Sormenpäät sivelivät kevyesti laihan miehen kalpeaa ihoa bruneten upottautuessa mietteisiinsä. Olisi varmaankin ollut ihan kohteliasta tarjota mahdollisuutta käydä suihkusta, mutta mies ei halunnut jäädä yksin heti kun oli viereensä jonkun saanut. Koko juttu oli ollut yksi iso epämääräinen juttu jonka tapahtumista hän ei todellakaan ollut ennakoinut. Siitä huolimatta William tahtoi nauttia hetkestä. Eihän hän enää edes tapaisi miestä uudestaan, kun oma liikkuminen talon ja tallin ulkopuolella oli käytännössä olematonta. Tai kovasti hän niin ainakin kuvitteli. William asetteli toisen kätensä tukemaan päätään ja niskaansa, painaen sitten muutaman kevyen suukon Artemiksen niskaa vasten.

Ikävä kyllä tähän ainakin häntä itseään miellyttävään asentoon jämähtäminen ei kestänyt kovinkaan kauaa, ennen kuin hikinen vartalo alkoi palella. Aavistuksen harmistuneena mies irtaantui toisesta sen verran, että kampesi myllätyn peiton heidän päälleen. Palaaminen pidemmän selkää vasten kävi hyvinkin sukkelaan. Mieli olisi tehnyt jäädä höpisemään kaikkea pientä mukavaa, mutta yhden yön jutut eivät tainneet toimia niin? Toivottavasti toinen jäisi kuitenkin edes yöksi, olisi vähintäänkin epämukavaa nukkua yksin moisen aktin jälkeen. William päästi tyytyväisyyden ja mietteliäisyyden sekaisen huokauksen huuliltaan ja painoi sitten silmänsä kevyesti kiinni. Noh, olisipahan ainakin materiaalia kirjoittamista varten jos ei muuta.

Ei Artemis olisi jaksanut noustakaan suihkuun. Väsytti nyt,alkoholin ja orgasmin takia. Siis kahden sellaisen takia. Hän makasi siinä toisen vieressä rentona, saaden hiljalleen hengitystään tasoittumaan ja rauhoittumaan. Huh.

Irlantilaisen laiha varsi paleli aina, joten Arty helpottui selvästi kun peiton tuoma lämpö laskeutui helpottamaan palelua. Ei hän saisi tänne Slaleyyn taksia tähän aikaan, pakko se olisi yöksi jäädä. Aamulla se tosin tuntuisi huonommalta idealta kuin nyt..

Yö oli parhaiten nukuttu pitkään aikaan, mutta aamulla herääminen aiheutti ristiriitaisia tunteita. Olo oli kyllä tyydytetty ja toisen aikuisen vierestä herääminen oli vähintäänkin ihanaa. Mutta pilvillä leijailevaista olotilaa ikävästi rajoitti tykyttävä jomotus päässä ja epämääräinen närästyksen tunne. Alkoholin juomisesta oli kerennyt vierähtää turhan pitkä tovi, ja vaikkei hän mitenkään erityisen paljoa ollutkaan illalla juonut niin olo oli silti krapulainen. William asetti vielä yhden unisen suukon seuralaisensa niskaa vasten ennen kuin kampesi itsensä ylös sängystä. Epämukava olo vain kasvoi entisestään Williamin päästyä jaloilleen asti, mutta liikkeelle oli silti päästävä. Pikaisen vessa- ja suihkutauon jälkeen mies veti jalkaansa bokserit ja asteli laiskasti keittiöön. Juoda vissiin pitäisi, sen verran nestehukkainen olo oli.

Brunette laski itselleen hanasta kylmää vettä lasiin ja alkoi sitä siemaillessaan laittaa kahvinkeitintä porisemaan. Hän ei tiennyt joiko toinen kahvia, mutta laittoi silti varmuuden vuoksi muutaman kupin edestä litkua tulemaan. Hetkeksi William jäi pohtimaan pitäisikö kattaa jotain aamupalaa pöytään, mutta päätti sitten sitä vastaan. Toisellahan saattaisi olla jokin allergia, olisi epäkohteliasta kattaa jotain sellaista mitä tuo ei söisi. Sellainen vaihtoehto ei käynyt edes mielessä, että hänen viimeöinen seuralaisensa ei juurikaan harrastaisi syömistä. Koska nyt ei muutakaan tekemistä ollut, asteli mies takaisin makuuhuoneeseensa ja istuutui sängylle. "..hei." William aloitti pehmeästi, vieden kätensä silittelemään vielä nukkuvan miehen hiuksia. "Laitoin kahvia tippuun, ota jos haluat." Mies jatkoi selvästi nuutuneella äänellä, olematta lainkaan varma kuunneltiinko häntä vai ei.

Artemis ei tosiaan harrastanut liiemmin syömistä ja söi yleensä vain itsetehtyä ruokaa, jonka sisällön ja energiamäärät tarkalleen tiesi. Mies nukkui onnellisesti pahaa oloaan pois vielä kun William nousi, havahtumatta siihen ollenkaan. Mustatukkainen veti peittoa paremmin kohti korvia unissaan ja käönsi kylkeä.

Hyvin tyytämätön nyrpistys nousi kasvoille kun häntä heräteltiin. Hetkinen, joku herätti hänet? Kun Artemis avasi silmänsä, meni pieni hetki että hän keksi missä oli ja muisti eilisen. Kotiin. Nyt heti. Mikä ihme häntä oli oikein vaivannut?
"En juo kahvia. Ja pitää mennä kotiin."
Nyt William ei voisi olla huomaamatta äänen teräksistä kylmyyttä ja ennätysnopeasti pukeutuneen miehen olemuksen etäisyyttä.

William meni vähintäänkin hämilleen viime yönä varsin vastaanottavaisen miehen kylmästä äänensävystä ja etäisestä käytöksestä. Hän ei oikein osannut sanoa mitään Artemiksen pukeutuessa, vaan jäi hiljaa paikoilleen istumaan. Katse kyllä seuraili tuon tekemisiä, mutta muuten William ei juurikaan reagoinut. Aika kylmää alkaa tehdä lähteä vain noin, mutta kaiketi ihan ymmärrettävää. Ehkä. Kyllä hän itse ainakin jäisi edes aamuksi jutustelemaan yhdessä vietetyn yön jälkeen, mutta kaikki eivät selvästikään ajatelleet asiaa samalla tavalla. Noh, turha tästä loukkaantua. "Makkarista ulos ja vasemmalle, niin pääset ulko-ovelle." Mies ohjeisti ystävälliseen sävyyn siltä varalta että toinen ei olisi ihan perillä siitä miten asunnossa kuljettiin. Tuo selvästi halusi tosissaan päästä lähtemään, joten ei olisi kovinkaan ystävällistä koittaa viivytellä.

Artemiksella oli joskus, öh,vastaanottavaiset hetkensä. Niitä oli todella harvoin ja tuskin koskaan sängyn ulkopuolella. Liikkuminen oli aavistuksen kankeaan, mies muisti miksi ei kovin usein harrastanut aikuisten kanssakäymistä tässä muodossa. Mitä hän oli eilen oikein juonut ja kuinkahan paljon? Apua. Mies veti eteisessä takin niskaansa ja karkasi ovesta ulos, jättäen viimeöisen taakseen kevyen ahdistuneena.