Ei makeaa mahan täydeltä

Katerina istuutui Lucyn viereen takapenkille kylmästä hytisten. Hän käpertyi penkille nauttien autosta hohkaavasta lämmöstä ja hymyili ystävälleen, kun tuo muisti hänen osoitteensa ja kertoi sen kuskille. Olipa ihana ilta, hänellä oli ollut hauskempaa kuin aikoihin. Yleensä baari-illat päättyivät jonkun miehen luo tai vaihtoehtoisesti jäätävään kissatappeluun ja riehumiseen, joten tämä oli kaikessa laimeudessaan oikein hyvä ilta. Hän oli saanut uuden ystävän, mistä hän oli erityisen onnellinen.
”Kiitos, tää oli ihan parasta”, Kat kiitteli vuolaasti halatessaan Lucya lujasti. Hän painoi suukon tytön poskelle kuten teki vain läheisimmille ystävilleen (tai humalassa muillekin) ja avasi oven kömpien hieman horjuen jalkakäytävälle.
”Hyvää yötä. Nähdään tallilla”, hän vielä huikkasi ennen kuin sulki taksin oven ja lähti kipittämään kotioveaan kohti. Ulkona oli jäätävää ja hänen piti päästä äkkiä sisälle. Avaimet löytyivät pienen laukun uumenista pikaisesti ja hän sai ovenkin auki tärisevin käsin, vaikka katse ei tarkentunutkaan ihan toivotusti. Nyt sisälle ja nukkumaan lämpimän peiton alle.

[Kiitokset pelistä, oli mahtavaa :D]

"Hyvää yötä", Lucy toivotti takaisin leveä, joskin alkoholin vaikutuksen myötä varsin raukea hymy huulillaan. Tämä ilta oli tosiaankin ollut aivan upea.
"Nähdään!" Hän nyökkäsi ja painautui vasten penkin selkänojaa. Taksikuskin rykäisy sai hänet raottamaan silmiään ja tajuamaan paria sekuntia myöhemmin että totta, hän ei ollut antanut vielä omaa osoitettaan. Kun taksi nytkähti pehmeästi liikkeelle, nainen sulki silmänsä ja nautti tasaisesta hyrinästä koko matkan kotiin. Oma sänky ei ollut aikoihin kuulostanut niin houkuttelevalta.

[Kiitos samoin, todellakin oli :D]