PääsivuPääsivu  HakuHaku  RekisteröidyRekisteröidy  Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään  

Jaa | 
 

 It's just me and you now, my precious.

Siirry alas 
KirjoittajaViesti
Vierailija
Vierailija



ViestiAihe: It's just me and you now, my precious.   Ti Loka 07, 2014 9:40 pm

// Avoin peli :)//

"Noin, anna nyt kun isi pukee ne haalarit, sitten mennään ulos.."
Kaunis sunnuntainen aamupäivä eli myöskin vapaapäivä. Hän aikoi ottaa ilon irti siitä ettei satanut ja että koulun piha ei oltu aidattu kovin korkealla aidalla. Sinne saattoi mennä Benjaminin kanssa leikkimää keinuun ja hiekkalaatikolle. Hän sai puettua pojalle syyshaalarin päälle ja sitten veti itse ylleen sen lämpimän softshelltakkinsa. Asteltuaan asunnosta vievät portaat alas poika sylissään Ray nappasi lämmitetystä varastosta pojan rattaat varmuuden vuoksi. Usei Benjamin simahti leikkikenttäreissun jälkeen niin, että poika oli pakko tuoda rattaissa kotiin ja antaa nukkua niissä takapihalla päiväunet.

He lähtivät kulkemaan tienviertä, Benjamin penkan puolella ja tiukasti Raidenin kädestä kiinni pitäen. Poika osoitteli asioita ja jutteli hieman epäselvästi itsekseen, hokien aina innoissaa "iti, iti!" jos halusi Rayn katsovan jotakin. Vaunujen kahvaan oli köytetty Alice, joka kulki kahden ihmisen vieressä varsin rennosti, tietäen ettei vaunulenkeillä haisteltu mitään vaaan kuljettiin kiltisti, sillä ihmistaimi ei malttanut pysähdellä paljon koiran takia nuuskuttelutauoille, kun tiesi pääsevänsä leikkipuistoon. Ray nautti siitä suunnattomasti kun sai viettää vapaapäivänsä kotona poikansa kanssa. Olafille ne olivt täysiä vapaapäiviä, ruuna sai kerätä kuraa itseensä ja nautiskella elämästään puskaponina joka sunnuntai.
Takaisin alkuun Siirry alas
Silkki
Yksisarvinen
Yksisarvinen
avatar

Viestien lukumäärä : 2906
Join date : 18.04.2014
Ikä : 24

ViestiAihe: Vs: It's just me and you now, my precious.   Ke Loka 08, 2014 7:35 am

[ Minä (taas!) tungen mukaan :D]

Fuego juoksi käytävää pitkin eteiseen ja takaisin portaikon juureen, haukahtaen käskevästi aina, kun nosti etutassunsa alimmalle portaalle. Koiran kynsien rapina kertoi yläkerrassa oleilevalle Evelynille, missä eläin liikkui. Hän oli laskenut, että viimeisen minuutin aikana Fuego oli törmännyt kahdesti eteisen oveen unohtaessaan hidastaa liukkaalla lattialla riittävän aikaisin. Kovapäinen koira törmäili oviin ja seiniin tuon tuostakin, kun innostui kunnolla. Nainen puki päälleen sinisen neuleen laskeutuen portaita juuri parahiksi todistamaan, kuinka innokas pitbull liukui kylki edellä kierreportaikkoa päin.
"Rauhotus nyt vähän", nainen torui koiraansa, jonka häntä heilui niin vauhdikkaasti puolelta toiselle, ettei hän oikein tiennyt, miten eläin pysyi jaloillaan. Koko koira tuntui heiluvan hännän tahdissa. Nainen puki beigen ohuen kangastakin päälleen, napitti tottuneesti kahdessa rivissä olevat suuret tummat napit ja kietaisi vyön kiinni. Hän tarttui Fuegon ruskeaan nahkahihnaan ja koiran istuessa hetken maltillisesti paikoillaan, kytki hihnan pantaan. Koira asettui naisen vasemman reiden tuntumaan kävelemään, kun he astuivat ulos ulko-ovesta ja kulkivat pienen etupihan halki portille.

Fuego haisteli hetken lyhtypylvästä, ennen kuin punertavan ruskea koira tuntui keksivän jotain vieläkin parempaa. Evelyn katsoi koiransa katseen suuntaan. Aivan, siellähän kulki vinttikoira. Ei ihme, että Fuego oli kiinnostunut. Koira rakasti lajitoverien seuraa, joskus enemmän kuin oli hyväksi. Välillä Fuegon löytäminen tallilta oli haastavaa, kun koira huiteli innoissaan Fairchildien koiralauman mukana ties missä.
"Kas hei", Evelyn tervehti iloisesti tunnistaessaan vaunujen kanssa kävelevän miehen. Nainen vilkaisi innokasta pikkupoikaa hymy huulille kohoten. Tämä oli ilmeisesti Benjamin. Kuinka suloinen lapsi!
"Voiko Fuego käydä moikkaamassa koiraasi? Se on ihan kiltti poika", Evelyn kysyi kertoen koirastaan ihan vain siltä varalta, ettei toinen ollut nähnyt sitä tallilla. Fuego oli sen verran hyvätapainen, ettei nojannut koko painollaan remmiä vasten, mutta koiran uteliaisuus ja kiinnostus kävivät silti ilmi sen asennosta. Punertava häntä ei lopettanut edestakaista liikettään. Höpsö koira. Olisipa hän aina yhtä iloinen pienistä asioista.

_________________
When you're falling in a forest and there's nobody around, do you ever really crash or even make a sound? ♪♬
Takaisin alkuun Siirry alas
Vierailija
Vierailija



ViestiAihe: Vs: It's just me and you now, my precious.   Ke Loka 08, 2014 9:11 am

Alicella oli yllään fleecemantteli, raukkaparka kun paleli Englannin kylmissä ja tuulisissä säissä, vaikka aurinko paistoikin. Joskus Ray mietti että ottaisi seuraavaksi koiran, joka ei palellut heti kun kesän mahdollinen lämpö katoaisi, mutta sitten taas, hän todella piti whippeteistä. Sopivan kokoisia ja aivan ihania koiria. Ei hän osaisi olla ilman sellaista ja mikä parasta Alicessa oli nyt ollut, se tuli toimeen lapsen kanssa. Benjamin oli toki rauhallinen lapsi, mutta se nimenomaan helpotti asiaa paljon.

Ray kohotti katseensa lapsestaan kun kuuli jonkun tervehtivän. Edessä seisoikin töistä tuttu nainen, tallin eläinlääkäri. Onneksi Evelyn tiesi tästä, muutoin hänellä olisi ollut melko paljon selitettävää toiselle kaikesta.
"Tottakai."
Hän vastasi hymyillen, Alicen jo päätettyä itse ottaa vapaus mennä katsomaan pitbullia. Ray irrotti Alicen vaunuista ja laittoi jalallaan vaunujen lukon päälle, niin nekään eivät karkaisi.
"Benjamin, sanoppa hei. Evelyn on isin työkaveri."
Poika vilkaisi naista hieman ujosti ja sanoi sitten hei, heilauttaen samalla ujosti kättään. Ray hymyili ja vilkaisi Alicea, joka hieman varautuneesti nuuskutteli toista koiraa.
Takaisin alkuun Siirry alas
Silkki
Yksisarvinen
Yksisarvinen
avatar

Viestien lukumäärä : 2906
Join date : 18.04.2014
Ikä : 24

ViestiAihe: Vs: It's just me and you now, my precious.   Ke Loka 08, 2014 9:19 am

Evelyn päästi Fuegon tekemään tuttavuutta Alicen kanssa. Koira nuuskutteli innoissaan ja heilutti häntäänsä. Tuskin hetkeä myöhemmin punaruskea pitbull painoi etuosaansa maata vasten ja haukahteli haastaen uutta kaveriaan leikkiin.
"Fuego, rauhoitu", nainen käski koiraansa, joka käänsi huomionsa saman tien Rayhyn. Koira suuntasi tervehtimään miestä innokkaasti, eikä Evelyn voinut kuin katsoa, miten koira tunki kuonoaan miehen kättä vasten ja kiehnäsi jaloissa. Se ei sentään hyppinyt päin, mutta muutoin riemuitsi ihmisestä oikein kunnolla.
"Hei Benjamin", nainen sanoi pienelle pojalle leveä hymy huulillaan. Kuinka ihana lapsi! Ujo mutta kerrassaan suloinen.
"Fuego, tänne", Evelyn kutsui koiraansa taputtaen reittään, ettei se menisi liian innokkaasti tönimään Benjaminia. Koira kääntyi palasi omistajansa luokse häntä heiluen, istahtaen tyytyväisesti Evelynin jalan viereen. "Olitteko päiväkävelyllä vai ihan matkalla jonnekin?" Nainen uteli nyt, kun ei enää tarvinnut vahtia yli-innokasta koiraa. Hän katseli hymy huulillaan vuoroin suloista pikkupoikaa ja vuoroin Rayta.

_________________
When you're falling in a forest and there's nobody around, do you ever really crash or even make a sound? ♪♬
Takaisin alkuun Siirry alas
Vierailija
Vierailija



ViestiAihe: Vs: It's just me and you now, my precious.   Ke Loka 08, 2014 8:47 pm

Ray nauroi koiran innolla ja antoi sen haistella kättään, ennen kuin silitti sitä hymyillen. Sepä oli todella innostunut eläin ja sellaisen näkeminen sai miehen hymyilemään leveästi. Benjamin antoi kättään haistettavaksi vähän ennen kuin Evelyn komensi koiran pois.
"Alsi!"
"Ei kulta, se on Evelynin koira ja sen nimi on Fuego."
Ray selitti pojalleen, oli työlästä yrrittää selittää ettei kaikkien koirien nimi ollut Alice tai että Alice ei tarkoittanut koiraa.
"Menossa koulun pihalle keinumaan ja sellaista. Voit liittyä seuraan jos tahdot."
Aikuinen seura olisi tervetullutta ja Alice arvostaisi koiraseuraa todella pajon. Whippet kävi hieman kierroksilla ja ulisi omiaan, halutessaan jo leikkimään Fuegon kanssa.
"Alice ainakin vaatii seuraa, selvästi."
Takaisin alkuun Siirry alas
Silkki
Yksisarvinen
Yksisarvinen
avatar

Viestien lukumäärä : 2906
Join date : 18.04.2014
Ikä : 24

ViestiAihe: Vs: It's just me and you now, my precious.   Ke Loka 08, 2014 9:03 pm

Evelyn hymyili lämmintä, pehmeää hymyä, kun Ray korjasi poikansa julistusta. Fuegon puolipystyt korvat sojottivat suoraan eteenpäin ja koiran katse ei tuntunut irtoavan lajitoverista. Uros heilutti häntäänsä innoissaan. Leikkikaveri!
"Toki", Evelyn vastasi iloisesti. "Fuegollekin kelpaa koiraseura", nainen naurahti vilkaisten jalkansa vieressä innostuksesta lähes tärisevää koiraansa. Fuego oli niin kovin tottunut Klausin Roo-koiran seuraan, ettei punaruskea pitbull enää halunnut olla yksin. Ehkä siitä oli tullut mustasukkaisempikin. Ainakin se tunki sängyllä nukkumaan ihan kylkeen kiinni eikä tyytynyt enää jalkopäähän.
"Vietätkö tänään vapaapäivää?" Nainen kysäisi kulkiessaan rauhallisesti koulua kohden. Hän onneksi asui aivan koulun vieressä, joten matka ei ollut pitkä. Evelyn vilkaisi tottuneesti Davisien taloa kohti, mutta pihalla tai ikkunoissa ei näkynyt pientä innokasta poikaa, jolle vilkuttaa. Kit oli tuonut ihania piirustuksia Lionheartista ja Fuegosta jälleen toissapäivänä tallille. Evelynin mielestä poika oli kerrassaan suloinen tarjotessaan taideteoksiaan kaikille.
"Fuego, odota", Evelyn komensi kun koira loikkasi eteenpäin. Fuego ilmeisesti meinasi, että nyt olisi sopiva hetki juosta niin lujaa kuin jalat kuljettaisivat. Sääli, ettei hihnan toisessa päässä kävelevä Evelyn ollut samaa mieltä.

_________________
When you're falling in a forest and there's nobody around, do you ever really crash or even make a sound? ♪♬
Takaisin alkuun Siirry alas
Vierailija
Vierailija



ViestiAihe: Vs: It's just me and you now, my precious.   To Loka 09, 2014 8:11 am

Alice oli vajaan vuoden päivät vallannut puolet Rayn sängystä, tunkien vielä usein miehen kahden hengen tuplapeiton alle, kun oli kylmää sen mielestä. Siitä aina huomasi viimeistään ilmojen viilenevän, Alice alkoi viihtyä peiton alla nukkumassa.
"No ette näemmä saisikaan enää mennä, jos Alice saisi päättää."
Whippet palasi ruotuun kun Ray vihelsi sille lyhyesti ja terävästi. Se kiinnitti koitan huomion. Ray napsautti reitensä vieressä ja koira palasi siihen, jotta mies sai hihnan taas kiinni vaunuihin. Oli ollut pakko kouluttaa Alice hyvin, jotta kaikki onnistuisi koiran kanssa.
"Jep, ihanaa saada sunnuntai vapaaksi. Saa rentoutua rauhassa ja Joah sekä Elisabeth pääsevät kirkkoon sun muuta, mitä nyt tekevätkään."
Niin, Rayn viikon ainoa vapaapäivä oli pyhitetty täysin kodille ja Benjaminille. Siinä se usein menikin kävivät leikkimässä ulkona, tehtiin ruokaa, leikittiin, poika nukkui päiväunet jolloin hän saattoi varstaa aikaa itselleen... Sellaista. Ray asteli kohti koulua rauhallisesti, whippetin vilkuillessa häntä säännöllisin väliajoin. Joko saisi mennä, joko?
Takaisin alkuun Siirry alas
Silkki
Yksisarvinen
Yksisarvinen
avatar

Viestien lukumäärä : 2906
Join date : 18.04.2014
Ikä : 24

ViestiAihe: Vs: It's just me and you now, my precious.   To Loka 09, 2014 10:06 am

Fuego rauhottui komennon jälkeen kävelemään nätisti nahkahihnassaan. Koristeellinen nahkapanta alkoi jo näyttää hieman kuluneelta. Ehkä olisi aika ostaa uusi. Hän ihaili kerrasta toiseen nahkureiden upeita, toinen toistaan koristeellisemmin painettuja ja ommeltuja nahkaesineitä, joten shoppailisi mielellään koiralleen uuden pannan - jälleen kerran.
"On varmasti ihanaa, kun on vapaapäivä", nainen naurahti matalasti ja taputti taskuaan. "Minä olen edelleen puhelimen päässä siltä varalta, että joku hevosista kolhii itsensä ja kaipaa apua", hän sanoi päätään pudistellen. Itsepähän oli valinnut ammatikseen sellaisen, jossa ei ollut vapaapäiviä. Eihän hän virallisesti ollut töissä, hän vain päivysti, mutta kyllähän sekin tietyllä tavalla rajoitti elämää. Vaan kukapa hän oli valittamaan, kun oli ollut juuri parin kuukauden lomalla.

Evelyn aukaisi koulun piha-aidan portin ja päästi miehen vaunujen kera edeltä sisään. Fuego istui omistajansa jaloissa odottamassa, koska saisi itsekin seurata portista pihalle. Nainen sulki portin perässään, vilkaisi ympärilleen ja laski koiransa irti. Hän piti Fuegoa irti aitaamattomillakin alueilla, kun oli kerran itse paikalla, mutta oli aina parempi vilkaista ensin ympärilleen, ettei missään ollut pieniä lapsia, jotka kenties pelkäisivät koiraa.
"Benjamin taitaa nauttia, kun pääsee tänne leikkimään", Evelyn sanoi hymyillen kävellessään toisten luokse. Fuego juoksenteli siksakkia siellä täällä tutkiessaan hajuja. Eiköhän se kohta rauhottuisi ja suuntaisi leikittämään Alicea.

_________________
When you're falling in a forest and there's nobody around, do you ever really crash or even make a sound? ♪♬
Takaisin alkuun Siirry alas
Vierailija
Vierailija



ViestiAihe: Vs: It's just me and you now, my precious.   Pe Loka 24, 2014 9:24 am

"Onhan se, en jaksaisi ilman vapaapäivää. Ja silloin on mukava vain touhuta Benjaminin kanssa ja antaa Olafin kerätä kuraa tallilla. Karsinan käyn siivoamassa mutta siinä se, ei oikeastaan muuta."
Ra virnisti, aina sunnuntaiden jälkeen ruuna tuntui olevan tavallista mutaisempi, aivan kuin se olisi maannut koko päivän tarhan savisimmassa kohdassa. Hän huokaisi hiljaa ja päästi Benjaminin rattaista. Haalariin, hanskoihin, kumppareihin ja pipoon verhottu poika taapersi keinun luo, hokien isiä, tai siis Benin tapauksessa se oli vielä "iti", hyvin harvoin tuo jaksoi keskittyä sanomaan r- tai s-kirjainta kunnolla.

Mies päästi whippetin menemaan ja se sinkaisi nauttimaan elostaan, haluten selvästi nyt leikkiä Fuegon kanssa. Lyhyehkö mies asteli keinun luo ja nosti pojan siihen, tönäisten hellästi vauhtia.
"Jep, käymme joka sunnuntai. Viikon kohokohta. Miten sinulla menee?"
Takaisin alkuun Siirry alas
Silkki
Yksisarvinen
Yksisarvinen
avatar

Viestien lukumäärä : 2906
Join date : 18.04.2014
Ikä : 24

ViestiAihe: Vs: It's just me and you now, my precious.   Pe Loka 24, 2014 9:46 am

"Eikä kukaan odotakaan, että töitä jaksaisi tehdä päivästä toiseen ilman vapaita", nainen vastasi hymyillen. Evelyn nyökkäili toisen puheelle. Kuulosti kieltämättä mukavalta, kun saattoi viettää päivää pojan kanssa huolehtimatta hevosesta.
"Minä voin kyllä siivota Olafin karsinan tänään, jos haluat viettää enemmän aikaa poikasi kanssa. Olen joka tapauksessa menossa tallille illemmalla, joten yksi karsina hoituu siinä sivussa kevyesti", hän lupasi heti. Eihän yhdessä karsinassa kauaa nokka tuhisisi, kauemmin Raylla menisi, kun toinen kulkisi kotoaan tallille ja takaisin. Hän auttaisi mielellään, jos toinen vain sen sallisi. Hassut englantilaiset tuntuivat kieltäytyvän avusta ihan periaatteesta. Omituista väkeä.

Fuego sai pakollisen haistelukierroksen suoritettua. Punaruskea pitbull suuntasi riehakkaasti loikkien koirakaverin luokse ja haastoi whippettiä leikkiin. Raskasrakenteisempi Fuego ei pärjäisi ketterän ja nopean koiran kanssa hippaleikeissä, kuten punaruskea uros oli saanut huomata tallimestarin borzoin kanssa, mutta se ei estänyt leikkimästä riehakkaasti.
"Kerrassaan ihanaa", hän sanoi hymyillen. Nainen asettui sivummalle katsomaan lämmin hymy huulillaan lapsen keinumista. Tällaisina hetkinä hän mietti, millaista olisi olla äiti pienelle, iloiselle ja aurinkoiselle ihmistaimelle.
"Ihan hyvin", hän vastasi automaattisesti toisen uteluun. Se oli vuosien saatossa opittu tapa vältellä vaikeita kysymyksiä. "En oikein tiedä vielä, lähdenkö käymään kotona talvella vai odotanko kevääseen. Olisi hauska nähdä, millainen on englantilainen joulu, mutta", hän naurahti harteitaan kohauttaen. "Voi olla, että perhe saa suostuteltua palaamaan kotiseuduille jouluksi." Veljet olivat ainakin ottaneet sen tavoitteekseen.

_________________
When you're falling in a forest and there's nobody around, do you ever really crash or even make a sound? ♪♬
Takaisin alkuun Siirry alas
Vierailija
Vierailija



ViestiAihe: Vs: It's just me and you now, my precious.   Ti Marras 25, 2014 9:20 pm

Ray katsoi naista todella kiitollisena.
"Voisitko? Saat toki ratsastaakin sen jos haluat, ei se siihen kuolisi ollenkaan. En tiedä käykö se palkasta vai rangaistuksesta. "
Mies virnisti hieman ja raapi kevyesti niskaansa. Ei häntä haittaisi ollenkaan jos Evelyn sen siivoaisi, hän voisi muistaa naista sitten vuorostaan joskus jollakin plveluksella.
"Voin tarjota sitten sinulle vastapalveluksen joskus jos sellaista kaipaat."

Alice vastasi leikkiinkutsuun pinkaisemalla vinttikoirille ominaiseen vauhtiin, haluten leikkiä hippaa toisen koiran kanssa oikein antaumuksella.
"Onhan se mukava viettää perheen kanssa laatuaikaa."
Hän sanoi hymyillen ja naurahti sitten naisen kyselyille. Hän olisi Benjin kanssa kaksin, ensimmäistä kertaa.
"Englantilainen joulu on kyllä kokeilemisen arvoinen."
Takaisin alkuun Siirry alas
Silkki
Yksisarvinen
Yksisarvinen
avatar

Viestien lukumäärä : 2906
Join date : 18.04.2014
Ikä : 24

ViestiAihe: Vs: It's just me and you now, my precious.   Ti Marras 25, 2014 9:27 pm

"Totta kai voin", nainen vakuutti hymyn kera. "Ei siitä ole vaivaa", hän vielä vannoi naurahtaen ajatukselle Olafin ratsastamisesta. "Voi olla, että jätän sen väliin. Ellen sitten saa kaikkea muuta tehtyä niin nopeasti, että aikaa jää, silloin voin toki testata, millaista on ratsastaa vuonohevosta", Evelyn pohti virneen kera. Se voisi olla ihan mielenkiintoinen kokemus, hän kun oli valitettavan jämähtänyt ratsastamaan ainoastaan Lionheartia.
"Ei tarvitse, ei siitä oikeasti ole mitään vaivaa. Vannon, että siivoan Olafin karsinan nopeammin kuin saan käärittyä pintelin Lionheartille", nainen naurahti. Hänen orinsa oli surullisen kuuluisa tempuissaan irroittaa pintelit jaloistaan, kuoriutua loimesta tai avata tarhan portti.

Fuego ryntäsi vinttikoiran perään innokkaasti haukkuen. Sen minkä pitbull hävisi nopeudessa ja ketteryydessä, se voitti takaisin voimassa ja sinnikkyydessään olla antamatta periksi, vaikka Alice ehti kauas edelle. Punaruskea koira tuntui nauttivan elämästään täysin rinnoin.
"Varmasti, sitä en yhtään epäile. Veljet ovat vain sitä mieltä, että olen ollut liian kauan poissa heidän valloittavasta seurastaan, joten he tekevät kaikkensa saadakseen minut takaisin", nainen naurahti. Saisi nähdä, mitä hän tekisi. Molemmilla vaihtoehdoilla oli puolensa.

_________________
When you're falling in a forest and there's nobody around, do you ever really crash or even make a sound? ♪♬
Takaisin alkuun Siirry alas
Vierailija
Vierailija



ViestiAihe: Vs: It's just me and you now, my precious.   Su Joulu 28, 2014 4:15 pm

"Menetät paljon."
Mies heitti vitsillä ja hymyili naiselle. Kyllä hän ymmärsi ettei ollut aikaa, eikä se haittaisi ollenkaan, mutta hän halusi vain tarjota toiselle sen mahdollisuuden. Ray hymähti, hän oli kuullut jotakin Lionheartin hurmaavasta tavasta.
"Niin minäkin vähän epäilen. Olen kuullut juttuja."

Ray katseli kahden koiran juoksemista kääntäen katseen sitten touhuavaan poikaansa hymyillen. benjamin oli ihana ja hän rakasti poikaansa niin paljon. Jouluna olisi vain he kaksi... Toisaalta se ei haittaisi, toisaalta pyhät hankaloittaisivat elämää aika paljon.
"No ymmärrä kyllä heitäkin."
Rayt harmitti etteivät hänen kaksi nuorempaa sisarustaan ja siskon kihlattu mahtuisi hänen luokseen, eikä hän ehtinyt lähteä Edinburghiin joulunviettoon. Muutoin he olisivat olleet siellä joulunsa.
Takaisin alkuun Siirry alas
Silkki
Yksisarvinen
Yksisarvinen
avatar

Viestien lukumäärä : 2906
Join date : 18.04.2014
Ikä : 24

ViestiAihe: Vs: It's just me and you now, my precious.   Su Joulu 28, 2014 4:32 pm

"Voi olla", nainen naurahti toisen vitsille. Niin, ehkä hän menetti paljon, kun ratsasti vain täysiveristä oria, joka oli varsinainen sirkuspelle. "Koko talli on kuullut, nähnyt tai joutunut jopa sen temppujen kohteeksi. Onneksi Lionheart pitää Colinista, eikä kiusaa miesparkaa jatkuvasti", Evelyn huokaisi päätään pudistellen. "Orini on kaikella rakkaudella ilmaistuna idiootti." Mutta hevonen oli hänen, eikä hän luopuisi siitä mistään hinnasta tai vaihtaisi hevosensa luonnetta, vaikka joku keksisikin mielenmuokkauskojeen hevosille. Okei, ehkä ihan vähän. Poistaisi siltakammon, ja saisi hevosen unohtamaan, miten tarhan portin sai auki. Mutta muutoin ori saisi pitää leikkisyytensä ja typerät temppunsa.

Fuego haukahteli silloin tällöin, mikä sai naisen vilkaisemaan koiria. Pitbull oli onneksi sosiaalinen tapaus, joka leikki nätisti, eikä käyttäisi hampaitaan vaikka pääsisikin lähelle vinttikoiraa. Evelyn kietoi takkiaan tiukemmin ympärilleen lokakuista, hyytävää syysviimaa vasten. Olisi ehkä pitänyt pukea lämpimämpi takki, sillä kesän jäljiltä tämäkin lämpötilanmuutos tuntui jäätävältä.
"Kyllä minäkin, onhan perhettä ikävä, mutta", nainen naurahti harteitaan kohauttaen. Englannissakin oli paljon nähtävää ja koettavaa. "En tiedä, raaskinko jättää Fuegoa ja Lionheartia tänne yksistään." Ja Klausia, mutta sitä hän ei ääneen toiselle sanoisi.

Puhelimen soittoääni katkaisi Evelynin pohdinnat. Nainen soi pahoittelevan hymyn Raylle ja vastasi luuriinsa. Ilme vakavoitui hetkessä.
"Olen siellä puolessa tunnissa", hän lupasi ja sulki puhelun. Vihellyksellä Fuego ryntäsi omistajansa rinnalle. "Tallilta soitettiin. Joku vainoharhainen hevosenomistaja on varma, että hevonen ontuu, koska sillä jalassa ollut pieni pintanaarmu on tulehtunut. Siivoan Olafin karsinan samalla. Hauskaa päivää!" Evelyn selitti nopeasti, kytki Fuegon nahkaremmin pantaan ja lähti kotia kohden. Hän vaihtaisi nopeasti vaatteensa, nappaisi laukkunsa mukaan ja lähtisi rauhoittelemaan hevosenomistajaa ja todennäköisesti löytämään kaviosta pienen kiven, joka selittäisi ontumisen paljon paremmin kuin pieni haava tarhassa riehumisesta, joka tuskin olisi edes tulehtunut.

[Kiitos pelistä!]

_________________
When you're falling in a forest and there's nobody around, do you ever really crash or even make a sound? ♪♬
Takaisin alkuun Siirry alas
Sponsored content




ViestiAihe: Vs: It's just me and you now, my precious.   

Takaisin alkuun Siirry alas
 
It's just me and you now, my precious.
Takaisin alkuun 
Sivu 1 / 1

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
 :: Pelialueet :: Slaley-
Siirry: