PääsivuPääsivu  HakuHaku  RekisteröidyRekisteröidy  Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään  

Jaa | 
 

 Slipping through my fingers

Siirry alas 
Siirry sivulle : Edellinen  1, 2
KirjoittajaViesti
Sarpa
Kentauri
Kentauri
avatar

Viestien lukumäärä : 1154
Join date : 28.12.2014
Ikä : 21

ViestiAihe: Vs: Slipping through my fingers   To Elo 10, 2017 7:06 pm

"Tulisimme mieluusti", Dakota hymyili tarjoukselle. Ystävien koirat olivat todetusti hyviä korvikkeita oman puutteelle ja Kellykin olisi aina tyytyväinen kun pääsi puuhastelemaan eläimien kanssa. Sen jos jotakin hän oli perinyt äidiltään.
"Flora varmasti viihtyisi takapihallamme jos se vain olisi mahdollisuus. Tosin siinä tapauksessa Kelly varmaankin taluttaisi sen omaan huoneeseensa nukkumaan hänen kanssaan..." Aivan niin pitkälle Dakota ei ollut valmis menemään, vaikka takapihatalli olikin ollut hänellä haaveissa jo aikoja.

Evien vilkaistessa kelloa Dakotakin kääntyi katsomaansa omaansa. Hänelle laitettaisiin noottia jos hän jäisi kaupungille pyörimään, joten oli varmasti parempi, että he molemmat kääntäisivät nokkansa kohti kotia. "Ymmärrän, niin minunkin", hän hymyili Evielle ja halasi tätä.
"Niin oli. Pidetään yhteyttä seuraavasta kerrasta, ja siitä kylpyläpäivästä." Dakota naurahti väsyneesti. Kylpyläpäivä olisi todellinen ylellisyys näinä päivinä.

_________________
- Our hoofbeats were many, but our hearts beat as one.
Didi & Miranda & Bailey & Liam & Dakota & Elis & Josephine & Abigail & Matthew & Maryam & Daphne & Niamh | (aikajanat)
Takaisin alkuun Siirry alas
Silkki
Yksisarvinen
Yksisarvinen
avatar

Viestien lukumäärä : 2766
Join date : 18.04.2014
Ikä : 23

ViestiAihe: Vs: Slipping through my fingers   La Elo 12, 2017 6:53 pm

"Tulkaa ehdottomasti", Evie nyökkäsi. "Ihan milloin tahansa, olin minä sitten paikalla tai en. Elijah on aina innoissaan saadessaan esitellä lelujaan Kellylle", nainen naurahti lämpimästi. Oli ihanaa, että lapset tulivat toimeen keskenään. Se oli tarjonnut usean mukavan mahdollisuuden vaihtaa kuulumisia kahvikupin yli kotisohvalla.
"Epäilemättä", hän nauroi. "On se kumma, miten eläimet vievät niin mennessään." Hän ei ollut edelleenkään täysin lämmennyt edes kahdelle koiralle, vaikka olikin asunut niiden kanssa vuosia. Hevoseen tottumisessa menisi vielä kauemmin.

Evie vastasi halaukseen lämpimästi ja viipymättä. Ainakin pohjoisessa oli joku toinenkin hänen poikansa lisäksi, joka oli iloinen hänen näkemisestään. Dakotaa oli aina mukava nähdä. Sääli, että heidän aikataulunsa tuntuivat menevän ristiin tavattoman usein.
"Totta kai. Ansaitsemme hetken hemmottelua arjen keskellä", nainen totesi vakaumuksella ja hymyili leveästi ystävälleen. "Oli ihana nähdä sinua. Yritän tulla käymään vaikka Elijahin kanssa kun olen seuraavan kerran täälläpäin." Hyvästien jälkeen oli aika ottaa suunta kohti kotia, vaikka askel tuntuikin sitä raskaammalta mitä kauemmas kahvilan tarjoamasta hengähdystauosta hän kulki.

[Kiitokset pelistä!]

_________________
When you're falling in a forest and there's nobody around, do you ever really crash or even make a sound? ♪♬
Takaisin alkuun Siirry alas
 
Slipping through my fingers
Takaisin alkuun 
Sivu 2 / 2Siirry sivulle : Edellinen  1, 2

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
 :: Pelialueet :: Newcastle-
Siirry: